Tänään auringon laskiessa olohuoneen valtasi valtavan kaunis keltainen valo joka henki aavikkomystiikkaa ála Dyyni ja New Mecca, sekä itämaista tunnelmaa YSL:n Opiumin tavoin.
Perjantain kauppareissulla päädyin taas tutkailemaan Stockmannin hajuvesihyllyä ja nuuhkaisin ensimmäistä kertaa Yves Saint Laurentin klassikkotuoksua, Opiumia. Miehen mielestä Opium tuoksui aivan The Chronicles of Riddick -elokuvan New Meccalta. Pettymys oli karvas kun lopulta suihkaisin tuoksua testilapun jälkeen kädelleni. Lapussa huumaavalta ja humallutavalta tuoksunut Opium tuoksuikin ihollani aivan saippualta!
Edes testilappusesta tuoksuteltuna Opium ei ollut niitä tuoksuja jotka samantien vakuuttaisivat ja ihastuttaisivat, vaan enemmänkin niitä joita on pakko nuuhkia, vaikka ei edes ole ihan varma pitääkö tuoksusta. (Nimensä veroinen tuoksu.) Opium on monimutkainen ja monisyinen tuoksu, jonka kanssa en aio luovuttaa ihan vielä. Alkujärkytyksen ja saippuaisuuden jälkeen kun tuoksu oli tekeytynyt ihollani parisen tuntia alkoi se lopulta miellyttää
Olen huomannut, että en välttämättä etsi niinkään automaattisesti hyvältä tuoksuvia hajuvesiä vaan innostun enemmän mielenkiintoisista ja monimutkaisista tuoksuista, jota eivät aukea välttämättä aivan heti. Ennustan, että Opiumista saattaa tulla Alienin kaltainen tuoksukokemus, jota käyn nuuhkimassa monen monta kertaa kunnes jossain vaiheessa tuoksu loksahtaa paikalleen ja päädyn ostamaan sen. Seuravan kerran marssin tuoksuttelemaan Opiumia ehdottomasti puhtain käsin niin, että mikään käsirasva tai saippua ei sekoitu tuoksuun ja mahdollisesti muuta sitä
Käykö teille koskaan tuoksujen kanssa niin, että aluksi ne vaikuttavat pettymyksiltä ja luontaantyöntäviltä, mutta joku voima pakottaa tasaisin väliajoin nuuhkimaan niitä ja lopulta annatte periksi ja hankitte tuoksun?
Ihana valaistus näissä! 🙂
Haluisin kysyä semmoista, että kuinka monta kerää sinulla on mennyt siihen kauluriin ja monta kerää olet varannut? Kuinka monta silmukkaa teit ja kuinka pitkät (cm) ja kuinka paksut pyöröpuikkosi ovat?
Utelen. 🙂
Mä en tykkää Opiumista en sitten yhtään! Alien tuoksuu kyllä hyvältä mun mielestä 🙂 mutta se thierry muglerin Angel on mun mielestä aivan kamala kans. Mulle on käyny tolleen samanlailla Burberryn London hajuveden kanssa, en aluks oikeen ymmärtäny tykkänkö mä siitä vai en olin vähän sitä mieltä että en ja aina kävin tuoksuttelemassa sitä ja sitten kävikin niin että nykyään tykkäänki siitä hirveesti 🙂
Opium ei ole niin ollenkaan minun makuuni, sillä kun viikko sitten kävin ensimmäisen kerran nuuhkimassa tätä klassikkoa, tajusin, että se haisee aivan isoäidilleni. 😀 Ennen kuin ymmärsin asian laidan olinkin jo suhauttanut sitä ranteeseenkin, josta haju tarttui takkiini. Se ei ole lähtenyt pois.
Timangy: Nyt tulee todella kelvoton vastaus. Puikot on todella paksut, mutta en valitettavasti muista niiden varsinaista pakuussa, enkä myöskään löytänyt mittaliuskaanimistään. Kauluri ei ole vielä läheskään valmis, joten en osaa sanoa langanmenekkiä, veikkaa, että ainakin kaksi 150 grammam kerää menee. Muistelisin, että laitoin silmukoita 150, mutta en ole ihan varma. Voin tarkistaa kuhan pääsen kotiin 🙂
oonis: Mulla meni Alienin kanssa tosi kauan ennen kuin tykästyin siihen, ekalla nuuhkaisu kerran se tuntui todella luontaan työntävältä. Nyt se kuitenkin on yksi lempituoksuistani.
foxie: Opium tuntuu tosiaan olevan varsin tiukassa pysyvä tuoksu. Katsotaan muuttaako muutama nuuhkuttelu kerta mieltäni tuoksusta 😉