Tässä se Kemikaalicocktailin tekstin pätkä joka oli minulle kui punainen vaate härälle. Alleviivaukset ja lihavoinnit noudattavat alkuperäistä tekstiä.
”Ei minua ole niinkään haitannut se satunnainen normikosmetiikan käyttö vaan se, etten saa puhdistettua ihoa kunnolla kuvauksen jälkeen. Vähän kun hinkkaisi öljymaaleja vedellä. Ei vaan toimi. Mulla ei enää ole kotona tavanomaisia aineita, joilla voisi pestä pois tavanomaista kosmetiikkaa. Juuri tämä tavanomaisen kosmetiikan ja luonnonkosmetiikka-aineiden yhteensopimattomuus on uskoakseni usein syynä siihen, että luonnonkosmetiikkatuotteita pidetään huonoina. Ei riitä että vaihtaa yhden aineen, vaan pitää saada koko paletti mätsäämään. Kun hoksaa, ettei Dr. Hauschka pakosti pese sitä Lorealia naaamalta, alkaa homma toimia. Minulla meni siihen pari vuotta, mutta nyt tuotteet toimivat yhteen oikein hyvin.”
Olin todella yllättynyt ja pettynyt ylläolevaan Noora Shinglerin tekstiin. En olisi odottanut häneltä tuollaista kommenttia. Miksi tämä asia sitten ottaa minua niin paljon päähän, että puolen vuoden jälkeenkään en voi antaa asian olla? No, kun minusta luonnonkosmetiikka ja perinteinen kosmetiikka sopivat varsin hyvin yhteen. Minä olen onnellinen sekakäyttäjä! Käytän perinteisiä nestemäisiä ja puuterisia meikkipohjia ja putsaan ne pääsääntöisesti pois luonnonkosmetiikalla enkä koskaan ole jäänyt taistelemaan sen kanssa, että meikkivoide tai muu meikki ei lähtisi naamasta pois. (Käytän myös enimmäkseen luonnonkosmetiikan kosteusvoiteita päivä- ja yökäytössä.)
Omien empiiristen kokeiden perusteella olen tullut siihen tulokseen, että luonnonkosmetiikan ja taviskosmetiikan yhteensovittamisessa ei ole minkäänlaista ongelmaa. Lemppariputsarini, eli Mádaran ja The Body Shopin sertifioidut luonnonkosmetiikkaputsarit poistavat minulla kevyen meikin ongelmitta, eli perinteisen kosmetiikan vesiliukoisen ripsivärin, meikkipuuterin ja peiteaineen ilman sen suurempaan ponnistelua. Myös osa meikkivoiteista (esim. Chanelin Vitalumière Aqua) peseytyy hyvin pois kokeilemillani luonnonkosmetiikan putsareilla.
Aina kuitenkaan pelkkä puhdistusvaahto ei riitä ja silloin käännän katseeni keittiöön ja siirryn kaksoispuhdistukseen. Esimerkiksi oliivi- ja kookosöljy ovat hyviä meikinpoistoaineita ja niillä lähtee niin tujut meikkivoiteet (Revlon ColorStay) kuin vedenkestävä ripsivärikin. Itseasiassa käytän kaksoipuhdistusta lähes aina riippumatta siitä millainen pakkelikerros naamassani on ja onko käytössäni pelkästään luonnonkosmetiikan putsareita vai jotain muuta. Viime aikoina olen ollut laiska sekä mukavuudenhaluinen ja käyttänyt kaksoispuhdistuksen ykkösvaiheena enimmäkseen meikinpoistopyyhkeitä tai Cliniquen Take The Day Off voidetta, mutta kookosöljy hoitaa homman ihan yhtä hyvin kuin nuo kaksi taviskometiikan tuotettakin. Silmämeikissä olen käyttänyt myöskin mukavuussyistä erillistä silmämeikinpoistoainetta, mutta sekin on täysin mahdollista korvata öljyillä.
Tietysti tässä voisi alkaa halkoa hiuksia ja sanoa, että ei kookos- tai oliiviöljy sellaisenaan ole luonnonkosmetiikkaa vaan elintarvike, mutta minusta tässä asiassa voi jättää saivartelemisen sikseen kyse kun kuitenkin on meikin poistamisesta luonnollisemman alkuperän omaavilla aineilla. Kannattaa muistaa, että aina perinteisen kosmetiikankaan putsari ei yksinään pysty pesemään vahvaa meikkiä pois (juurikin se samainen Revlonin ColorStay) niin, että ihan on yhdellä puhdistuksella ihan oikeasti puhdas. Kaksoispuhdistus kannattaa siis aina, oli käytössä millaiset putsarit tahansa. Ensimmäinen vaihe poistaa meikin ja toinen vaihe puhdistaa ihon.
Nämä tietenkin ovat vain minun kokemuksiani ja se mikä toimii täällä ei välttämättä toimi siellä, mutta uskaltaisin väittää, että taviskosmetiikan ja luonnonkosmetiikan sekakäyttö ei ole vaarallista tai edes mahdotonta vaan täysin toimiva yhtälö.
Oletteko te sekakäyttäjiä vai pysyttekö ruodussa ja vain yhden kosmetiikkatyypin parissa?
Mä olen kanssa sekakäyttäjä, pääasiassa ehkä ei-ekologisia tuotteita. Mäkin käytän kaksivaiheista putsausta koska en ole löytänyt yhtään tuotetta, joka putsaisi sekä meikin että vielä ihonkin kunnolla.
Duvessa: Kyllä mullakin suurin osa kosmetiikasta on ihan perinteistä kemikaalimyrkkyhöttöä, mutta ne oikeasti toimivat ja hyväksi havaitut luonnonkosmetiikkatuotteet on kyllä aika tiukasti jääneet arsenaaliin
Mulla on meneillään siirtymisvaihe pikku hiljaa luonnonkosmetiikan suuntaan, koska säästäväisenä (ja ekologisenakin) en näe tietenkään mitään järkeä heittää vanhoja tuotteita pois. Käytän siis kaiken loppuun ensin, vaikka mulla monetkin tuotteet pysyvät käytössä turhankin pitkään – meinaan meikkilaukusta saattaa löytyä todella vanhojakin (puuterimaisia) tuotteita.
Öljypuhdistukseen siirryin lopullisesti jo noin vuosi sitten ja oliiviöljyä tulee talvella käytettyä suihkunkin jälkeen vartalolle. Kasvoille laitan silloin tällöin yöksi avokadoöljyä pari tippaa, sillä olen huomannut avokadoöljyn imeytyvän ihoon ihmeellisen hyvin! Sopii hyvin jopa silmänympärysiholle.
Haluan vielä kehua blogiasi, sillä olen tätä seuraillut jo pitemmän aikaa, vaikken mitään ole käynytkään kommentoimassa. Jatka samaan malliin 🙂 Yksi hienoista asioista kirjoituksissasi on myös se, ettet ”vauhkoa” minkään tuotemerkin, asian, aatteen tai muunkaan vuoksi. Kuten sanottu, niin kosmetiikka on kuitenkin mielestäni melko marginaalinen osa-alue ruveta hysterisoimaan… ;D
Kaikkea iloisesti sekaisin! Minulle ei ole niin väliä sillä mitä purkissa lukee, jos tuote toimii. Hyväksi havaittuja lemppareita on löytynyt sekä luonnonkosmetiikkahyllyltä että ”tavallisista” valikoimista.
Nekku: Vähän sama täällä, en ihan kauheasti jaksa stressata sellaisesta ”trivialista” asiasta kuin kosmetiikka 😉
Mielenkiintoinen aihe! Muistan itsekin uhranneeni muutaman minuutin Kempparin postauksen ihmettelyyn, nimenomaan ne öljyt kun ovat minullakin olleet hyväksi havaittuja meikinpoistajia.
Kyllämäkin tota muutaman hetken kummastelin, enkä vieläkään oikein ymmärrä. No, kaikkea ei tarvitse ymmärtää.
En ole yhtään yllättynyt, että Shingler on kirjoittanut noin. Monet hänen jutuistaan perustuvat asetelmalle, jossa luonnonkosmetiikka on kategorisesti hyvä ja tavallinen kosmetiikka kategorisesti huono. Tavallisesta kosmetiikasta maalaillaan monenlaisia kauhukuvia, kun taas ihmiset ja maailman pelastaa ns. luonnonkosmetiikka. Kriittinen saa ja pitää olla, mutta kriittisen arvioivan katseen tulisi kohdistua kumpaankin leiriin hurmoshenkisen yhden totuuden toitottamisen sijaan. Varsinkin kun tosiasia on se, että kosmetiikan terveys- ja ympäristövaikutuksista on _todella_ vähän tutkittua tietoa.
Mä olin yllättynyt lähinnä sen takia, että tuo kommentti oikeastaan antaa negatiivisen kuvan luonnonkosmetiikasta ja tavallaan asettaa sen altavastaaja asemaan tavanomaiseen kosmetiikkaan verrattuna. Muuten olen kyllä huomannut ihan saman kuin sinäkin.
Olen Minna ja olen sekakäyttäjä. *vilkuttaa vienosti kanssasisarilleen* 😀
Moi Minna! Tervetuloa meidän iloisten sekakäyttäjien joukkoon 🙂
Mua risoo ihan suunnattomasti puritanistinen, elämää vakavampi hysteerinen suhtautuminen asioihin, kuten luonnonkosmetiikkaan. Sellainen monilla luonnonkosmetiikkaihmisillä on. Kaikki muut ovat paskoja ihmisiä, jos eivät tee kuin on _oikein_.
Kasvissyöjä vaikka olenkin, suuri osa fanaattisista kasvissyjistä ottaa päähän ja pilaa hyvän idean maineen. Tyrkyttämisestä, fanaattisuudesta ja toisen tapojen kauhistelusta saa aikaan vain vastareaktion. Jos oikeasti haluaa vaikuttaa asioihin, kannattaa miettiä vähän hellempää lähestymistapaa.
Noora tappaa mut tän jälkeen, mutta eiköhän se ois tappanut mut jo muutenkin kun en luonnonkosmetiikkaa erityisemmin fanita.
Kuin myös. Mulle ei onneksi opistolla ole koskaan käynyt näin, mutta avo on muutamankin kerran saanut ruokajonossa kanssaopiskelijasisarilleen selitellä miksi ottaa broileria eikä kasvisruokaa.. Tuputtaminen kaikessa muodossaan on kyllä erittäin vastenmielistä ja herättää mussa useinkin sellainen ”No, nyt en ainakaan tee noin!” -vastarinnan.
Sekakäyttäjä monessakin suhteessa. 😉 Tällä hetkellä kaikki ihonhoitotuotteet taitavat olla luonnonkosmetiikkaa, mutta meikeissä pääosin ’normaalia’. Ihan hyvin lähtevät pois ja iho on mitä parhaassa kunnossa. ’Normaalimerkkien’ meikit sattuvat miellyttämään yleensä enemmän, ihan siitä syystä.
Kummastuttaa joidenkin ekoterrorisointi kosmetiikan suhteen. Myöskin tuo varottelu liiasta kosmetiikan käytöstä. Suomalaiset naiset tunnetusti käyttävät hyvin vähän kosmetiikkaa, ja vähentävät vielä senkin olemattoman kun joku professori tms. keksii asiasta huudella. Esim. Amerikassa jo hiustenhoitoainetta isketään kourallinen enemmän päähän noin yleistäen. Suhteellisuudentaju hoi!
Elena
Mulla on myös värikosmetiikassa suurinosa ihan normikosmetiikkaa. Jotenkin luonnonkosmetiikan värikosmetiikka ei pääsääntöisesti ole lainkaan yhtä mielenkiintoista kuin ihonhoitotuotteet.
Oikeastaan Sonia sanoi tuossa yllä juuri sen, mitä mieltä itse olen vähän joka asiasta. Liika vauhkoaminen kääntyy itseään vastaan.
Luonnonkosmetiikkahan ei sovi kaikille, joissain voi ainesosat allergisoida voimakkaastikin, jos ne on luonnosta peräisin ja sama asia luonnossakin allergisoi. Eli kovin allerginen ehkä tarvitsee ”tavallista” hajusteetonta kosmetiikkaa jne 😉
Itse käytän kaikkea sekaisin, nyt luonnonkosmetiikkaa on aika vähän. Se kun on vähän hinnoissaan ja ei ihan outoja merkkejä randomilla uskalla kokeilla. Jotenkin taviskosmetiikassa kuitenkin merkit on tuttuja, voi ostaa oudon tuotteen, kun merkistä jotain tietää yms. Viime keväänä Saksasta kyllä kannoin kasan luonnonkosmetiikkaa, siellä se on halpaa ja myynnissä kaikkialla. Osa oli hyviä, osa huonoja.
Aivan! Tuo allergiakortti unohdetaan todella usein luonnonkosmetiikasta puhuttaessa, vaikka se on varsin loogista.
Mä kyllä kokeilen mielelläni kaikkea uutta ja outoa, oli kyse sitten tutusta tai tuntemattomasta merkistä, Pitäähän sitä elämässä jotain riskejä ottaa 😉
Oon ihan täsmälleen samaa mieltä täällä kommanneiden kanssa: tää luonnollisuuden ihannoiminen, luomuintoilu ja kaikki sellainen tuntuu tosi helposti saavan aika erikoisia piirteitä, jossa kaikki mihin voi yhdistää sanan luonnollinen on hyvä ja turvallinen ja kaikki johon ei on kauheeta MYRKKYÄ josta pitää pelotella ihmisiä pois. -.-
Mua risoo tää tosi paljon. Luonnollinen voi olla sikavaarallinen ja luonnoton tosi turvallinen, kaikkea vastaan ja kaiken puolesta löytyy tutkimusta ja totuus selviää pikemminkin konsensusta ja valtavirtaa katsomalla kuin yksittäisiä tutkimuksia omaa mielipidettä tukemaan etsimällä. Luenkin kemianalan ammattilaisen, Anja Nysténin Kemikaalikimaraa paljon mieluummin kun Shinglerin juttuja. Siellä muuten esitetty useammin kuin kerran asiallista kritiikkiä Shinglerin muka-objektiivisista muka-faktuaalisista väitteistä.
Niinkuin Esko Valtaojakin tässä hiljan Helsingin Sanomien juttuun sutkautti, ”Esimerkiksi luomuun liittyy pseudouskonnollisia ajatuksia, jossa luonto kohotetaan mystiseen asemaan.”
Niin että sekakäyttäjä täälläkin. Löydän hyviä ja huonoja tuotteita itselleni kummastakin kategoriasta. 😀
Valtaoja osui kyllä taas asian ytimeen. Kemikaalikimaraa munkin on tullut useasti luettua ja tykkään siitä ehdottomasti Kemikaalicocktailia enemmän.
Hei kaikki, minä olen Elisa ja sekakäyttäjä.
Hyviä tuotteita löytyy molemmista leireistä ja kuten muutkin niin minäkin olen kaikkinaista fanaattisuutta vastaan. Ei tehdä elämästä niin vakavaa, se on tylsää 🙂
Tulikin mieleen, että pitäis tilata kookosöljyä ja aloittaa kaksivaiheinen puhdistusrutiini. Yleensä menen pelkällä Madaran vaahdolla ja mahdollisesti kasvovedellä, mutta öljyt varmasti tekisivät iholle hyvää.
Elämässä on niin monta vakavampaakin asiaa kuin kosmetiikka, että välillä on hyvä tosiaan ottaa vähän höllemmin 😉
Kuten suurinosa ihmisistä ei usko että taikarasvojen/putsarien/mömmöjen ainesosat *ei* imeydy ihon läpi ja tee simsalabim meistä rypyttömiä niin kuinka sitten peruskosmetiikka imeytyy (ja tappaa) meidät?
Diggailen kuitenkin käyttää Madaran dödöä, sillä päivittäinen kovamömmöisten rexonoiden hierominen kainaloihin voi hyvinkin olla yhteydessä syöpään. Meikit ei kuitenkaan ole niin vahvoja tai välttämättä joka pvä käytössä. Kookosrasvalla nykyään pesen myös meikit naamasta, toimii.
Mineraalimeikit eivät varmaan ole 1:1 luonnonkosmetiikan kanssa? (Macin mineraalimeikkivoide on silti ihan jees).
Siis kyllähän kemikaalit voi käyttäytyä agressiivisestikin ja osa aineista ymmärtääkseni saattaa imeytyä eritavalla kuin luonnonkosmetiikassa ja allergisoida, mutta tietysti myös luonnonkosmetiikka voi allergisoida. En todellakaan ole mikään kosmetiikankemiantuntija, mutta muistan lukeneeni, että hiusväreissä on ainesosia, jotka potentiaalisesti saattavat aiheuttaa reaktioita. Mutta todennäköisyys siihen, että mikä tahansa kosmetiikka tappaa on kohtalaisen minimaalinen 😉
On olemassa mineraalimeikkejä ja ”mineraalimeikkejä”. Aidot ja puhtaat mineraalimeikit sisältävät ainoastaan mineraaleja, mutta esim. MACin mineralize tuotteissa on kyllä muitakin ainesosia.
Olen sekakäyttäjä ehdottomasti, eli normaalia kosmetiikkaa höystettynä satunnaisilla ekommilla tuotteilla.
Minustakin on väärin sanoa, etteivät ne toimisi yhteen. Täytyy vaan osata valita oikeat tuotteet ja ymmärtää, millainen koostumus toimii millaisen kanssa halutulla tavalla. Sillä ei ole enää mitään väliä, onko kyseessä ekoa vai ei-ekoa, jos vaan ymmärtää perusteet. 🙂
Sekakäyttäjä olen myös, mutta ihan pikkuriikkisen sitä mieltä, että luonnonkosmetiikka ei ole aivan niin tehokasta, kuin haluaisin. Ja siksi sitä tulee valittuakin heikommin. En kyllä ajattele missään sitä luomua niin hirveässä määrin, vaikka varmasti pitäisi. Mutta nimenomaan tuota allergisointia olen tavannut luonnonkosmetiikassa, niin itselläni kuin tutuilla. Monet luomukäsivoiteet etenkin ovat ärsyttäneet todella helposti ihoa. Joten ihan hieman varauksella aina suhtaudun, vaikka mielelläni myös luonnonkosmetiikkaa kokeilen.
Mulla on muuten toi ”Take the day off” tuolla odottamassa avaamista…mutta aion lähiaikoina blogata niistä vakiokamoista, joilla mä putsaan meikkini, joka ikinen ilta, koska ne vaan pysyy samoina vuodesta toiseen. Sen tehokkaampia ja parempia ei vaan oo enkä usko että tuleekaan. 😀