Arkistot: heinäkuu 2012

bliss

29 heinäkuun, 2012 Kategoriassa: Ihonhoito

Olisin voinut esitellä nämä blissin vartalotuotteet myös kesäkuun suosikeissa, mutta minuun tämä vastikään Suomeen rantautunut amerikkalaisbrändi teki sen verran suuren vaikutuksen, että se ansaitsee ihan oman blogikirjoituksen.

Blissin pr-koneisto piti toukokuussa tuotteiden esittelytilaisuuden jonne en itse päässyt töiden takia osallistumaan, mutta sain kuitenkin postitse tuotepaketin testailua varten. Testipaketissa oli muunmuassa kaksi kroppatuotetta. Lemon + sage linjan body butter maximum moisture cream kosteusvoide ja soapy suds body wash + bubbling bath suihkugeeli. Lemon + sage -tuoksuperheeseen kuuluu myös purkkiin pakattu kuorinta-aine ja muutama muu tuote joita tosin ei ole Suomessa myynnissä. Rakastan sitrustuoksuja joten lemon + sage tuoksuperheen tuotteet upposivat minuun todella hyvin.

Bliss body butter maximum moisture cream imeytyy nopeasti (todella nopeasti jos vertaa esim. The Body Shopin vartalovoihin) ja jättää ihon unelmanpehmoiseksi. Mikään aikaisemmin kokeilemani kosteusvoide ei ole saanut ihoani tuntumaan näin suloiselta eikä pitänyt ihoa yhtä pitkään pehmoisena ja kosteutettuna. Rasvaan kroppani suihkun jälkeen yötä myöden ja aamulla kun herään on iho suloisen pehmoinen ja kaikki karheudet ja kuivuudet ovat tipotiessään. Blissin vartalovoit ovat myös todella riittoisia, varsin pieni määrä riittää kosteuttamaan käsivarret ja jalat.

Soapy suds suihkugeeli tuoksuu samalta raikkaan sitruksiselta ja aavistuksen yrttiseltä kuin vartalovoikin. Suihkugeeli vaahtoaa ja pesee hyvin, mutta ei jätä ihoa ikävän kuivaksi tai liian narskuvaksi. Iho tuntuu suihkun jälkeen pehmoiselta ja kimmoisalta.

En osaa päättää kumpi blissin kroppatuotteissa on ihanampaa, tunne jonka ne jättävät iholle vai herkulliset tuoksut. Ihastuin saamaani blissin kropparasvaan niin paljon, että kävin ihan omilla eurosillani hakemassa Kicksistä lemon + sage body butterin kaveriksi blood orange + white pepper body butterin, joka tuoksuu makeamman sitruksiselta ja aavistuksen pikantilta pippurilta.

Nämä blissin tuotteet eivät ole mitään halpoja, kropparasvan 200ml tuubilla on hintaa 32€ ja suihkugeelin 473.2ml maksaa 21€ mutta minusta nämä tuotteet ovat sen arvoisia, etenkin kropparasva. Voisin, jopa julistaa, että en osta enää mitään muuta kosteusvoidetta! Blissiä myydää Kickseissä.

Oletteko te hyvät lukijat jo tustuneet blissiin? Onko tuotteista löytynyt suosikkeja?

*Osa jutun tuotteista on saatu ilmaiseksi blogin kautta.

Jaa

Yksi ulos ja kaksi sisään

17 heinäkuun, 2012 Kategoriassa: Meikit

Olen kirjoittanut aikaisemmin huulimeikkien sietämättömästä vaikeudesta ja paradigman muutoksesta huulimeikkien saralla. Nyt kesäkuussa 2012 olen viimein ihan totaalisesti menettänyt sydämeni huulipunalle.

Yläaste- ja lukioaikoina en pahemmin huulimeikkiä arkena käyttänyt, mutta bilettämään lähtiessä huulille eksyi yleensä puna, normaalisti joku tumma ja gootahtava sävy. Opiskellessani Stadiassa 2005-2006 löysin punaisen huulipunan ja käytinkin sitä ahkerasti koko kevättalven ja kevään 2006. Samoihin aikoihin mulla oli Make Up Storen Bare ja joku Rimmelin nudepuna, joita käyttelin satunnaisesti. Huulikiiltoja käytin punaakin vähemmän.

Menetin sydämeni huulikiilloille vasta MACiin hurahtamisen myötä. Huulikiillot tuntuivat helpommalta ja mukavammalta ratkaisulta kuin huulipunat ja pitkään käytinkin pelkkiä kiiltoja ja nimenomaan MACin kiiltoja. Vuoden 2011 alussa minusta kuitenkin tuli huulikiiltovammainen. Vuonna 2008 alkanut syrjähyppy sai loppunsa ja huulipunat lunastivat niille oikeutetusti kuuluvan paikan. Aiemmin niin rakastamani MACin lipglassit ja dazzleglassit tuntuvat nyt inhottavan tahmaisilta ja epämukavilta huulilla. Siedän ainoastaan NARSin ja Milanin Haute Flashin tapaisia ”kuivempia” kiiltoja, jotka tuntuvat huulilla yllättävän huulipunamaisilta. En edelleenkään käytä huulipunaa ihan joka päivä ja välillä menen pelkällä huulirasvalla, mutta tämä lopullinen hurahdukseni huulipunaan on lisännyt huulipunan käyttöäni roimasti. Olen nimittäin viimeiset kolmisen viikkoa ollut joka päivä punat huulissa ja olen jopa lisäillyt huulipunaa päivän mittaan.

Lancome Rouge in Love 200B, Giorgio Armani Rouge D’Armani Beige 103, Lumene Natural Code Smile Booster Lipstick 3 Beige Nude

Miten tämä kaikki sitten liittyy tekstin ostikkoon? Kirjoitin syyskuussa 2010, että en ole koskaan käyttänyt yhtäkään huulipunaa loppuun. Nyt sellainen ihme on päässyt tapahtumaan. Olen reilussa vuodessa käyttänyt huulipunan loppuun. Loppunut puna on Lumene Natural Coden lähes huulirasvamainen ja kiiltopunalta tuntuva Beige Nude.

Jotta huulipunavarastoni pysyisi tasapainossa, eikä missään nimessä pääsisi ainakaan kutistumaan, naisen logiikkaa avuksi käyttäen ostin yhden loppunen tilalle kaksi uutta. Nude Beigen jättämää aukkoa tulivat korvaamaan Lancômen Rouge in Love 200B ja Armanin Rouge D’Armani Beige 103. Molemmat ovat pinkkiin/roosaan/persikkaan meneviä astetta luonnollisempia nudemaisia sävyjä, eivät peitepuikkohuulia vaan enemmänkin sellaisia ”my lips but better” sävyjä. Olen näiden punien myötä löytänyt todenteolla sekä selektiivisten punien, että luonnollisempien nudepunien ihmeellisen maailman. Nudesta en siis edelleenkään luovu, mutta tutkailen spektrin eri päitä aikaisempaa epäluulottomallalla otteella.

p.s. Mulla on muuten uusi tukka 😉 Aavistuksen a-linjainen polkka, josta on helppo jatkaa hiusten kasvatusprojektia.

Jaa

Youtubesta lainattua; husband tag

13 heinäkuun, 2012 Kategoriassa: Lifestyle

Youtubessa on kiertänyt niin sanottu ”husband tag”, jossa elämänkumppanin pitää vastata sarjaan kysymyksiä. Ajattelin, että tämä olisi hauska toteuttaa myös blogimuodossa, joten tässäpä siis perjantai-illan ratoksi rakas avomieheni vastaa ”sokkona” muutamaan kysymykseen. Katsotaan kuinka monta menee oikein 😉 Omat kommenttini ovat kursiivilla miehen vastausten perässä.

Missä tapasimme?

Ensiksi törmättiin Hautausmaa-chatissa, jonne itsekin päädyin vain sen yhden ainoan kerran kun oli tylsää illalla ollessani armeijasta viikonloppulomalla (syksy 2001). Ensimmäisen kerran tavattiin kasvotusten Helsingissä vanhan linja-autoaseman tuntumassa (joulukuu 2002), kun Heidi tuli käymään mun luona.

Välillä ihan ihmetyttää kuinka paljon mun vanhemmat on luottaneet muhun teininä. En mä kyllä päästäisi 16 vuotiasta tytärtäni toiseen kaupunkiin tapaamaan jotain poikaa viikonlopuksi, vaikka se kuinka asuisi vielä vanhempiensa luona.

Missä olivat ekat treffimme?

Varsinaisilla treffeillä ei olla itseasiassa koskaan käyty; suorilta mentiin toisen luokse kylään kumpikin vuorollaan.

Asuttiin tosiaan syksyyn 2005 asti eri kaupungeissa, joten varsinaisia treffejä ei koskaan oikein olla harrastettu. Ulkona syömässä ja keikoilla toki käytiin tuonakin aikan, mutta ei niitä oikein treffeiksi osaa laskea kun koko viikonloppu vietettiin muutenkin yhdessä silloin kun nähtiin.

Frostheim & Hongatar vm 2003

Eka pusumme ja millainen se oli?

Mun omassa silloisessa huoneessani (Konalassa) yläparvella, jännittihän siinä. =)

Tuo parvi ei siis ollut parvisänky vaan 1/2 huoneen mitalta oleva ”kerros” jossa oli hiukan oleskelutilaa ja sänky. Ja kyllä, muakin jännitti ihan perkeleesti.

Tiesitkö heti, että olin sinulle se oikea?

En tainnut tuossa vaiheessa vielä edes ajatella koko asiaa. =D

En minäkään, mutta tunnustan kyllä olleeni ihan tuhottoman ihastunut 😉

Millaisen ensivaikutelman annoin?

Sellaisen vaikutelman, että tästähän voisi vielä tulla jotain suurempaakin. ^^

Milloin tapasit perheeni?

Heti seuraavalla kerralla ensitapaamisesta. Ekalla kerrallahan oltiin jo oitis meidän porukoiden luona ja toisella kerralla meikä puolestaan matkasi Raumalle.

Asuimme vielä molemmat kotona seurustelun alussa ja etäsuhteen takia näimme vain viikonloppuisin, joten siinä vähän väkisin tutustui toisen vanhempiin ihan alusta asti.

Onko meillä perinteitä?

Tuska taitaa olla sellainen ainoa varsinainen perinne, mitä nyt pari kertaa taidettu jättää yhteistuumin väliin, jos tarjonta ollut vähemmän kiinnostavaa.

Kyllä munkin mielestä jokavuotinen Tuska on ainut perinteenkaltainen asia mitä meillä on. Lauantai-saunassa kyllä käydään lähes joka lauantai, mutta sitä en perinteeksi osaa laskea.

Tuska 2008

Kuka sanoi rakastan sinua ensimmäisenä ja missä se tapahtui?

Taisinpa olla minä, ensin tekstiviestitse kotoani käsin, ja minä myös ensi kerran kasvotusten seuraavan kerran kun saavuin taas Raumalle.

Yritin miettiä tähän itsekin vastausta, mutta en saanut koko tilannetta lainkaan päähäni. Nyt kun mies sen sanoi on mulla joku hämärä muistikuva siitä, että luen ”rakkaudetunnustustekstaria” bussissa.

Mistä riitelemme eniten?

Emme varsinaisesti tapaa riidellä, mutta jos joskus jostain kränää tulee, niin lähinnä pienistä vähäpätöisistä arjen asioista.

Useimmiten riidat alkaa jostain ihan tyhmistä ja vähäpätöisistä asioista ja useimmiten silloin kun toinen/molemmat on jo valmiiksi pahalla tuulella/nälkäinen/väsynyt.

Kuka määrää kaapin paikan?

Heidi taitaa meistä olla yleisesti ottaen dominoivampi. Mutta jos kyse yhteisistä tärkeistä asioista, niin niistä päätetään aina tottakai yhdessä.

Pitäähän jonkun olla se joka on johdossa 😉 Pitäähän..?

Mitä katson TV:stä?

Sinkkuelämää, hääohjelmia, ruokaohjelmia, ja kaikkia noita Huippumallejakin ym. Heidi tullut seuranneeksi. Muutoin ei mitään kovin säännöllisesti.

Katson telkkarista enimmäkseen kaikkea aivotonta hömppää kuten Nelosen ”dokkareita”, tyhmiä amerikkalaisia sensaatiohakuisia reality-sarjoja ja Suomen ja Ameriikan huippista. Tietysti katson myös leffoja, niitä ihan oikeasti mielenkiintoisia ja laadukkaita Ylen dokkareita ja satunnaisesti rikosarjoja, mutta en todellakaan seuraa mitään TV-sarjaa säännöllisestä ja muutenkin TV:tä tulee katsottua aika vähän.

Mistä ruoasta en pidä?

Rusinat, oliivit, kypsennetty/lämmitetty omena, suolakurkkuakaan ei mielellään.

Olen kohtalaisen kaikkiruokkainen, mutta nuo ylläolevat ei mene ja niiden lisäksi maksalaatikosta en ole koskaan tykännyt.

kevät 2011

Kun käymme ulkona syömässä mitä juon?

Kuiva omenasiideri jäillä; hienommassa paikassa punaviiniä.

Siideri kuivana tietenkin ja ei mitään lightia. Ja jos on krapula niin kokis.

Mikä on kengänkokoni?

38.

Joskus harvoin 39 ja vielä harvemmin 37, mutta 95% kengistä on 38:a.

Jos keräisin jotain mitä se olisi?

Heidi kerää jo; kosmetiikkaa ja kenkiä.

Ei lisättävää..

Mitä laitan leivän päälle?

Kinkkua ja kurkkuviipaleita.

Myös juusto menee ja toisinaan maksamakkara, mutta useimmiten leivän päälle päätyy kinkkua jossain muodossa ja kurkkua.

Jos voisin syödä jotain joka päivä mitä se olisi?

Samaa ei kyllä mitään kovin montaa päivää putkeen, stoppi tulee yleensä parin päivän jälkeen.

Jätskiä voisin kyllä syödä joka päivä 😀

Millaista on lempimusiikkini?

Lempibändejä mm. Solitude Aeturnus, Jex Thoth, Type O Negative, ICS Vortexin a.k.a. Simen Hestnæsin aikainen Borknagar ja Ozzyn aikainen Black Sabbath.

Onhan niitä jotain muitakin, mutta kyllä nuo on ne olennaisemmat 🙂

joulukuu 2011

Mikä on silmieni väri?

Pääosin sininen, mutta määrätyssä valossa voi hiukan vihertääkin.

Kuten meikkikuvistakin näkee silmäni ovat sinivihreät ja valaistus vaikuttaa niiden sävyyn todella paljon.

Mikä tapani on sellainen, jonka toivoisit häviävän.

Heidi on jo päässyt eroon tavasta jättää jauhettuja purukumeja pöydille. Muutoin ei taida tällä hetkellä olla mitään varsinaista tapaa josta pitäisi erityisesti päästä eroon.

Kauneusbloggaajan likaiset salaisuudet tulevat julki.. Olen kuitenkin todistanut olevani kehityskelpoinen yksilö ja laitan purkat nykyään lasiin, paperin väliin ja välillä jopa ihan sinne roskikseen asti 😉

Mistä minä olen kotoisin ja mistä vanhempani ovat kotoisin?

Heidi Raumalta, isänsä Laitilasta ja äitinsä Vehmaalta.

Juuri näin 🙂

Mikä on lempikakkuni?

Prinsessakakku.

Suklaa- ja juustokakuista tykkään myös, mutta Prinsessakakku on ehdoton suosikkini. Sitä tosin tulee syötyä harvoin.

Olenko harrastanut jotain urheilua?

Aiemmin lähinnä satunnaisesti salitreeniä, jonka Heidi laittanut taas tauon jälkeen uudestaan käyntiin mun tekemän ohjelman pohjalta. =)

Ala-asteella olin naisvoimistelijoissa ja kävin aerobicissä, mutta pääkaupunkiseudulla asuessa olen tosiaan vain lenkkeillyt ja käynyt salilla.

Mitä voisin tehdä tunteja putkeen?

Lukea, kirjoittaa meikkiblogia, meikata, wowittaa, katsoa Sinkkuelämiä dvd:ltä tai meikkivideoita Youtubesta.

Siinäpä ne mun vapaa-ajan aktiviteetit aika hyvin oli listattu. Tuohon voisi lisätä myös kutomisen, mutta sitä teen huomattavast vähemmän ja harvemmin kuin lukemista tai Youtubessa haahuilua.

Kun tein blogikyselyä muutamat toivoivat, että valoittaisin blogin ulkopuolista elämääni enemmän. Tämä toivottavasti tuo edes aavistuksen moniulotteisemman kuvan tytöstä luomiväri- ja huulipunakasojen takana 😉

Viikonloppuna vanhempani saapuvat kyläilemään ja luvassa on muunmuassa grillaamista ja Ateneumissa käyntiä. Palaan blogimaailmaan maanantaina. Rattoisaa viikonloppua siis kaikille!

Jaa