Suurin osa reissussa otetuista kuvista on British Museumista. Yleisiä tunnelmakuvia tuli otettua aika vähän sillä flunssan kourissa valokuvaaminen ei aina jaksanut ihan kauheasti innostaa, plus sää ei aina oikein suosinut meitä. Tässä teille kuvia British Museumin Egypti- ja Assyria- osastoilta.
Minulla on ollut museoissa aina kotoisa olo, oli se sitten Ateneum, Kansallismuseo tai Seurasaari. Rakkauteni British Museumiin roihahti ilmiliekkeihin kun Yle näytti 2008 alkuvuodesta Jättimuseon haasteet -sarjan, joka seurasi kymmenen osan ajan British Museumin arkea. Sarjan innoittamana jopa hetken aikaa mietin konservaattorin opintoja 😉 Konservaattoria minusta ei koskaan tullut, mutta haaveeni on tulevaisuudessa tehdä jonkinlaista museoalan työtä.
Kuten varmasti monet lukijat tässä vaiheessa tietävät, opiskelen Helsingin Yliopistossa Humanistisessa tiedekunnassa kulttuurien tutkimusta. Pääaineenani on (vielä) folkloristiikka ja olen opiskellut myös uskontotiedettä, kansatiedettä (joka on tarkoitus vaihtaa uudeksi pääaineeksi) ja uusimpana tulokkaana sosiaali- ja kulttuuriantropologiaa. Tutkintovaatimukset muuttuivat tänä syksynä ja uusille opiskelijoille tuli pakollisena sivuaineena Kulttuuriperinnön opiskelukokonaisuus, jonka minäkin päätin suorittaa sillä se vaikutti oikeasti hyvältä paketilta täydentämään pääaineopintoja ja en ole ihan varmas saanko kandia ulos ennen siirtymäkauden loppumista. Ensi syksynä tarkoitukseni on aloittaa museologian opinnot, joita nykyisian tarvitaan museoalan työtehtäviin. Kiinnostukseni British Museumiin onkin siis myös jollain tasolla ”ammatillinen” 😉
Nostakaa tassu pystyyn jos olette käyneet British Museumissa! Mikä alue kiehtoi teitä eniten?
Huoh..en voi tassua kohottaa mutta haaveissa olis tuonne pääsy.Ollut jo kauan.Vielä joskus minä sinne asti ehdin =)
Toivottavasti haave toteutuu!
o/ olen käynyt siellä parikin kertaa ja aina sille pitää varata koko päivä. Erityisesti egypti-osio on erityisen kiinnostava, mutta vaikea valita yhtä kivointa osiota :). Ja parastahan British museossa on se, että sinne menee mielellään vaikka seuraavana ja sitä seuraavana päivänä uudelleen, koska se ei köyhdytä lompakkoa 🙂
Vaikka Egypti tosiaan oli mulle se paras anti, niin yksittäinen pysähdyttävin esine oli Olduvaista kaivettu hakkuri. Siinä meni ihan hiljaiseksi.
o/ Olen käynyt kahdesti, saman reissun sisällä siis kaksi kertaa. x) Ei se eka riittänyt 😀 Egypti, Assyria ja antiikin Kreikka olivat ehkä niitä kiinnostavimpia, mutta on toisaalta sanottava, ettei edes tossa kahdessa päivässä ehtinyt nähdä läheskään kaikkea! Katseltavaa riittää ihan kyllä :D. Ihan mieletön paikka, ja upeeta tosiaan, että ilmainen, kuka tahansa voi mennä sivistymään ja hankkimaan perspektiiviä ja ymmärrystä maailman kansojen historiasta. Voin suositella kyllä lämpimästi tota mestaa ihan kaikille maailmanhistoriasta kiinnostuneille Lontoo-matkailijoille! ^^
Ja ne eettisyyspohdinnat… Emt, kai sitä nyt voi olla tiedostavan eettinen ihminen JA kuitenkin tunnistaa ja nauttia niistä upeista historiallisista asioista, jotka siinä edessä näyttäytyvät. ^^ Kyllähän kaikesta mitä ympärillä tapahtuu voisi aina kaivaa esiin myös ne ongelmat ja surulliset faktat ja muistuttaa kaikille miten kauheaa tuo ja tuo on, mutta siitä tulee sitten jo semmoista ilonpilaamista, itseltä ja muilta… Muistelen tässä vaan miten aikanaan kun mä kirjottelin fiilistelyjä British Museumista sain sit tapella vaan kommentoijien kanssa jostain hiton kolonialismista. >_< 😀
Jep, me käytiin kanssa sen viikon aikana kaks kertaa 😉 Tänä vuonna osa Eurooppa osiosta oli suljettu rempan vuoksi, oisko niin, että avautuu ens vuonna, en tarkkaan muista. Mulle Egypti ja Kreikka oli ne kovimmat jutut ja mies taas tykkäs Aasia puolesta tosi paljon.
Juuri näin. Jokaiseen hetkee ei munkaan mielestä tarvitse aina vetää historiallis-eettis-poliittisia pohdintoja. On tärkeää toki, että ne tiedostaa ja ymmärtää, että etenkin ennen museoiden esineiston kartoittaminen on saattanut toisinaan tapahtua hieman arveluttavissakin olosuhteissa, mutta esim. British Museumin kohdalla pitää myös muistaa, että museo on myös kiinteä osa eurooppalaista kulttuurihistoriaa ja kulttuuriperintöä, joka kietoutuu todella tiiviisti yhteen muun maailman kanssa. Ja kun puhutaan esineistön hankkimisesta ei se edes ole niin yksiselitteisesti selvää, että iso paha eurooppalainen herra oikeasti olisi se ”rikollinen”. Nää asiat kun ei koskaa ole helppoja ja mun mielestä ne ei missään nimessä kuulu tähän formaattiin. Joskus tosiaan pitää vaan nauttia siitä mitä elämä nenän eteen heittää 🙂
Ihan aiheeseen kuulumattomasti kyselisin sun akneajoista. Sä kun käytit Basironia sun muuta kemiallisesti kuorivia tuotteita, miten sun meikkivoide näytti hyvältä naamassa. Mulla jos kauheen usein käytän Basironia tms muuta kemiallisesti kuorivaa, meikkivoidetta joko kertyy finnien kohdalla oleviin kuiviin ”uriin”, kohtiin jne tai poistuu niistä. Joskus saattaa jopa pikkuruinen kuiva ihonpalanen roikkua puoliksi naamasta irti, paljastaen alta punaisemman, oman ihoni.
Mahtaako asiaan vaikuttaa esim. se että laitan illalla Basironia (yleensä kylläkin vain pahimpien finnien kohdalle, silloin ongelma ei ole niin paha), enkä pese aamulla pois vaan laitan kosteusvoiteen ja meikkivoiteet sun muut pakkelit sen jälkeen päälle?
Ei se aina hyvältä näyttänytkään, niistä finnikohdista siis 😉 Nuo ongelmat joita sulla on on erittäin tuttuja mulle, enkä mä niihin mitään varsinaista ratkaisua löytänyt. Mä en usko, että sillä on mitään väliä kuinka mihin aikaan päivästä Basironia käyttää. Itse huomasin, että vahamaisemmat ja paksummat peiteaineet pysyy paremmin vielä parantumassa olevien finnien päällä kuin oikein kosteuttavat ja voidemaiset. Jos haluaa, että naama on ihan tiptop koko ajan ei siinä mun kokemuksen mukaan auta muu kuin kantaa peiteainetta ja puuteria mukana ja korjailla naamaa päivän mittaan, itse en kyllä jaksanut useinkaan siihen ruljanssiin lähteä.
Noista kuivista iho fliiteistä pääsee parhaiten eroon säännöllisellä kuorinnalla, mutta kyllä niitä silti tulee, koska Basiron kuivattaa. Kannattaa myös tasaisin väliajoin käyttää kosteuttavaa naamiota. Itse huomasin, että käytön mittaan iho alkaa tottua Basironiin eikä enää jonkun ajan päästä kuivu niin paljon kuin alussa/keskipaikkeilla käyttöä.
Aattelinkin että kai mun naama tottuu tohon aineeseen pikkuhiljaa. Itellänikin ko aloitin ekaa kertaa vuosia sitten Brevoxyl-voiteen käytön koko naamasta roikku pikkuruisia kuivia ihonpalasia irti.
Mutta kiitos vinkeistä paljon ♥
whoaaa! i want to go to a museum now! great pics 🙂
CAUGHT IN A DAZE.
Thanks 🙂
British museum kuuluu haaveisiin-New Yorkin Museum of natural historyssa on käyty,oli ihan mieletön kokemus.Kesällä odottaa Edinburgh ja National museum of Scotland!
Tuo Nykin museo on kanssa sellainen johon pitää ehdottomasti joskus päästä!