En alkanut tutkia kameraa sen enempää tiputtamisen jälkeen vaan ajattelin kaiken olevan ihan kunnossa kuten päällisin puolin näytti. Illemmalla aloin vaihtaa obiskaa toiseen ja kas kummaa, kamerassa kiinni oleva linssi ei lähtenytkään enää irti. Se piti kummallista kolinaa ja automaattitarkennus ei toiminut, manuaalia kokeillessa kuului vain hirmuista rutinaa.
Pikaisen googlettelun tuloksena sain selville, että en ole ainut jolle on käynyt näin Canonin f/1.8 50mm II:n kanssa. Objektiivi on hintaansa nähden ihan huippu, mutta valitettavasti rakenteeltaan todella muovinen, kolhuissa muovisuus kostautuu. Nettikeskustelut antoivat kaksi ratkaisumahdollisuutta, joko huolto, joka kestää ja on todennäköisesti kallis tai objektiivi palasiksi. Satasen muovirimpulaa on vähän turha korjauttaa joten kallistuin vaihtoehdon kaksi kannalle. Pihdit käteen ja hommiin!
Muutaman hetken työskenneltyäni olkkarissa näytti tältä:
Loppu hyvin kaikki hyvin. Runko on kunnossa ja obektiivin vaihtaminen onnistuu taas. Purkamisoperaation jälkeen tein pikatestin Canonin 40mm pannarilla, mutta kunnollisia purkkikuvia en enää jaksanut alkaa ottaa. Saatte siis odotella Bioderma-juttua vielä hetken 😉
Lyhyellä varoitusajalla eksponentiaalisesti lisääntyneet tuo vuorot ja päälle painavat opiskelu deadlinet ovat vieneet mehut sen verran hyvin, että en ole ehtinyt ja jaksanut kirjoittaa puolivalmiita kosmetiikkajuttuja loppuun. Viikonlopun aikan työstän kuitenkin ainakin tuon ekan Bioderma-jutun alta pois. Tänään hipsin duunin jälkeen avon kanssa illalliselle Haraldiin ja sen jälkeen Tavastialle katsomaan Dark Tranquillityä. Pikkuinen perjantaibreikki on juuri se mitä tässtä nyt tarvitaan. Hyvää viikonloppua kaikille!
R.I.P 🙁
Okei, en tajunnut tuosta kamerahommasta mitään, mutta kuulostaa silti kurjalta tapaturmalta. 🙁 Oikein kivaa ja rentouttavaa iltaa! 🙂
Mulla kävi omalle Nikonin 18-55mm obiskalle niin, että lipesi kädestä ja osui pöydänkulmaan. Matkaa oli ehkä max 20cm, mutta tippui sellaisessa kulmassa, että tiesin heti jotain menneen riikki. Automaattitarkennushan siinä meni, manuaalilla pystyi vielä kuvaamaan. Onni onnettomuudessa kamera oli vanha joten uusin samalla sitten koko rungon ja annoin vanhan rungon vanhemmilleni. Runkohan siis ei kolhusta kärsinyt. 🙂
Voi ei :/