Star Trek (2009): Vuoden 2009 reboot Star Trekistä on tullut katsottua ties kuinka monta kertaa. Jotkut leffat ovat sellaisia, joita jaksaa katsoa uudestaan ja uudestaan. Tämä on yksi niitä. Vauhdikas ja viihdyttävä sci-fi actionrymistely ja sellaisena se toimii varsin hyvin.
John Carter: Näytti nätiltä, mutta oli vähän tylsä ja ontto.
Silmänkääntäjä: Jos tykkäsit aikaisemmin mainitusta Parfyymistä, tykkään varmasti myös tästä. Kaunis, hiukan synkkä, hiukan surullinen, hiukan mysteeri ja hyvin paljon rakkaustarina. Parfyymin tavoin yksi suosikeista.
Breaking Dawn part 1 & 2: Nämäkin on tullut katsottua muutaman kerran. Ei missään nimessä leffataivaan kirkkaimpia tähtiä, mutta joku näissä silti vetoaa. Aivotonta viihdettä ja tahatonta huumoriakin joukossa 😉 Tunnustan olevani ehkä vähän teinileffakoukussa..
Brave: Aika tyypillinen Disney, tosin huomattavasti vähemmällä laululla kun lapsuuteni Disney-leffoissa.
Unielmien Pelikirja: Ei ollut oikein mun leffa. Koko elokuva lähinnä vain hengästytti. Kyllähän tämän katsoi, mutta en silti ymmärrä sitä kaikkea hehkutusta.
Winter’s Bone: Hiukan outo Terry Gilliam vibaisella, eli hyvällä, tavalla. Ainut tästä kirjoittamani muistiinpano on ”erikoinen”, mutta voinen lisätä tuohon vielä, että tykkäsin kyllä.
The Abyss: Yritin katsoa tätä leffaa muutama (+6) vuotta sitten, mutta koko homma tyssäsi alkuunsa ahdistaviin sukelluskohtauksiin. Nyt toisella yrittämällä en enää osaa sanoa mikä niissä alun sukelluksissa oikein ahdisti. Tunnelma on toki intensiivinen, mutta ei ahdistava. Lopulta elokuva osoittautui varsin tyypilliseksi James Cameroniksi. Varhainen versio Avatarista ehkäpä?
Madagaskar: Teki mieli katsoa animaatio. Ei tehnyt enää mielä tämän jälkeen. Vauhdikas, todella vauhdikas, melkeinpä ad/hd -tasoisen hengästyttävä ja paikoitellen hauska. Pingviinit oli paras asia leffassa.
Daybreakers: Enemmän ja vähemmän epäonnistunut vampyyrileffa. Edes Ethan Hawke ja Sam Neill eivät onnistunee pelastamaan elokuvaa.
V for Vendetta: Jälleen kerran yksi aikaisemmin katsottu leffa uusintakierroksella, taisi tulla telkkarista. Viihdyttävä ja ajatuksia herättävä samalla kertaa. Tällä kolmannella kierroksella Natalie Portmanin hyvin epäonnistunut brittiaksentti alkoi vähän ärsyttää.
Unbreakable: Hiukan hidastempoinen, hiukan ahdistava, todella hämärä. Omalla tavallaan jopa hiukan naurettava ja lopulta antiklimaattinen ja hyvin jenkki. Ei huono, mutta ei oikein hyväkään.
Tie: Odotin tältä paljon, mutta lopulta elokuva lähinnä vain ärsytti. Elokuva ei ihan onnistu jos empatian sijaan kovia kokenut poika vain ottaa päähän..
Divergent: Divergentin, eli Outolinnun kävin katsomassa leffassa. Divergent oli yksiä ehdottomia kirjasuosikkejani vuodelta 2012 ja koko trilogia on minusta yksi onnistuneimpiä YA dystopia keitoksia Nälkäpelin ohella. Elokuva oli kuitenkin pettymys ja aika iso sellainen. Kaikki näyttelijävalinnat eivät minusta oikein toimineet, musiikit olivat enimmäkseen kamalia ja se terä, joka kirjassa oli puuttui. Jos vertaa tätä muihin teinileffoihin niin Divergent on toki parempi kuin Twilightit mutta huonompi kuin Nälkäpelit.
The Host: Luin ensin kirjan ja sitten katsoin elokuvan. Kummatkin olivat kamalia. Sruoraan sanottuna ihan hirvittävää tuubaa.
Donnie Darko: Kulttimainetta nauttiva 2000-luvun alun pläjäys, jota en jostain syytä ollut koskaan nähnyt. Jollain tavalla hyvin tyypillinen aikansa leffa. Teemallisesti liikutaan vähän samassa suunnassa kuin Black Swanissa. Ihan hyvä, mutta ei super.
Reservoir Dogs: Taas yksi kultti leffa, joka on päässyt livahtamaan ohi. Tästä voi sanoa, että jos yleensä tykkää Quentin Tarantinosta tykkää tästä. Minä tykkäsin.
Transcendence: Tämä käytiin myös katsomassa leffassa. Odotukset oli korkealla, mutta elokuva ei ihan yltänyt ennakoidulle tasolle. Ihan mielenkiintoinen ja pohdiseleva sci-fi pätkä, mutta jotain jäi uupumaan. Plussaa leffa saa Johnny Deppistä ja ihanasta Paul Bettanysta.
Impostor: Oli Netflixin kätköistä kaivettu sci-fi raina joka osoittautui yllättävän hyväksi. Tarina oli hyvä, eikä ihme sillä leffa perustuu Philip K. Dickin novelliin.
Splice: Oli väärin niin monella tasolla..
Avengers: Taas kerran yksi uusintakierros. Oli ihan yhtä viihdyttävä toisella kerralla kuin ekallakin.
Maleficent: Tämä käytiin myös katsomassa leffassa. Oli ehdottomasti parempi kuin luulin. Viihdyttävä ja Angelina Jolien poskipäät <3
Jaws 3: 😀 Ei tästä muuta voi sanoa.
Skyfall: Olin aikoinaan aikamoinen Bond-fani. Siis joskus ala-aste ikäisenä. Goldeneyen jälkeen olen pudonnut vähän kelkasta. Odotukset eivät olleet ihan kamalan korkealla Skyfallille, mutta lopulta se oli paljon parempi kuin odotin. Leffa toimi ja onnistui kyllä päivittämään Bondia uudelle vuosituhannelle.
Frankenweenie: Ihan viihdyttävä, paikoitellen jopa hauska. Saksikäsi Edwardin nukkeanimaatio-versio koirilla.
Gatsby: Tämä oli taas yksi niitä leffoja joita kaikki kehuvat, mutta jolle minä en syttynyt. Ihan liian hengästyttävä.
Pacific Rim: Ihan ok sci-fi action.
Man of Steel: Parempi kuin odotin, mutta hiukan liian pitkä.Teräsmies ei ole koskaan ollut suosikkini (olen enemmän Batmanin perään) joten jätti kuitenkin ehkä vähän klymäksi.
Conan: Ehkä yksi huonoimpia näkemiäni rebootteja. Kamala.
Sin City 2: Tämä käytiin katsomassa leffassa miehen kanssa. Verisempi ja raaempi kuin eka, vaikka sarjakuvamaisuus toki hiukan pehmentää. Tykkäsin tästä melkeinpä enemmän kuin ekasta.
Sin City 1: Nähty monta kertaa, edelleen yhtä hyvä.
Muumit Rivieralla: Käytiin katsomassa bloggaajaporukalla. Hyvin erilainen kuin lapsuuden muumit, mutta silti mukava ja viihdyttävä.
Rush: Pakko tunnustaa, että mulla on ehkä pieni formula fiksaatio. Syytän tästä isää ja veljeä. Tykkäsin leffasta, enkä ehkä vähiten ihanan Chris Hemsworthin vuoksi 😉
Interstellar: Oli sellainen leffa, jota odotin melkeinpä koko vuoden, mutta joka sitten ei osoittautunut ihan kaiken sen odotuksen arvoiseksi. Vähän samat vibat jäi kun Transcendencestä. Ihan OK, mutta liian pitkä.
Fight Club: Vuoden 2014 leffateema oli näköjään vanhojen kulttileffojen katsominen. Fight Clubinkin olen nähnyt joskus muinoin, mutta muistikivat elokuvasta olivat aika hatarat. Todella hyvä elokuva, joka osuu kohdalleen edelleenkin.
Veren Vangit: Taas yksi uusintakierroksella oleva kulttiraina. Hyvä on, edelleen.
The Lone Ranger: Ihan hauska ja viihdyttävä. Ehkä hiukan liian pitkä.
Apollo 13: Tämä mukaan lukien listan loput elokuvat onkin sitten loppuvuoden välipäivinä kuumehoureissa ja influenssa pärinöissä katsottuja tapauksia. Jostain syystä Apollo 13:stakaan en ollut koskaan katsonut, ainakaan kokonaan. Pätkiä nähty sieltä ja täältä. Tämä osoittautui lopulta ihan hyväksi ja mielenkiintoiseksi leffaksi.
Kunnian miehiä: Oikeussalidraama armeijatwistillä. Jack Nicholsson näyttelee jälleen kerran kuspäätä ja Tom Cruise on ongelmainen oikeudenpuolustaja. Menihän tämä ja ei edes ollut eka kerta.
Harry Potter 1-5: Kaikki Harry Potterit olen nähnyt niin monta kertaa, että osaan ne jo ulkoa. Kudoin leffojen aikana kaksi paria villasukkia 😀
Listan mukaan olin viime vuonna aika ahkera elokuvien katselija, vaikka en leffassa ihan kamalan usein käykään. Leffoja tulee katsottua eniten Netflixin kautta sekä jonkun verran omasta dvd-kokoelmasta, telkkarista ja tietysti ne parit elokuvateatterinäytökset vielä päälle. Vuoden 2015 tavoitteeksi voisin ottaa käydä useammin leffassa.
Millainen teidän leffavuosi oli?
Huomaan sun hengästyvän usein elokuvaa katsoessa! 😀 Gatsbyn kävin katsomassa aikoinaan toimituksen kanssa jossain ennakon ennakossa, ei ollut edes tekstitystä ja se paras 3 D-versio ja tykkäsin ihan älyttömästi! Mut sitku katoin seuraks myöhemmin kotona DVD:lta, niin en enää ees tajunnut, miksi muka tykkäsin niin paljon! Jotkut vaan toimii isolla valkokankaalla niin paljon paremmin…
Jep! Se on selkeä teema tässä 😀 En mä mitenkään erityisesti nyt vaadi, että elokuvan pitäis olla temmoltaan rauhallinen, mutta sellainen ad/hd -meininki ja kamala kiire ja säntäily ei vaan sovi mun pirtaan. Vauhdikas voi olla, mutta ei hengästyttävä 😉
Mä katoin Gatsbyn vieläpä kahessa erässä, mies jätti kesken noin puolen välin jälkeen. Onhan se näyttävä leffa ja sen vuoksi varmaan juuri toimii valkokankaalla paremmin.
En pitänyt kirjaa, mutta aika ahkerasti tuli käytyä leffateatterissa. Silloin kun käydään tytärpuolen (14 v.), tulee katsottua vähän erilaisia leffoja, mitä yleensä. Esim. Onneli & Anneli ja erinäisiä teinileffoja. Yllätyin positiivisesti mm. Labyrintistä.
Rakkautta ja Anarkiaa on kyllä leffavuoden kohokohta, pitäisi melkein ottaa lomaa sen ajaksi :D. En nimittäin aikaisen heräämiseni takia pysty niitä klo 23 alkavia katsomaan.
Mä kävin katsomassa Labyrintin viime viikolla. Oli ihan OK, ei yhtä hyvä kuin kirja. Tosin leffanautintoon ja varmasti mielikuvaan leffasta varmasti vaikutti todella epämiellyttävä elokuvakokemus. Edessä oli kolme teiniflikkaa, jotka pölötti ja kikatti koko ajan, vasemmalla puolella oli noin viime nuoren miehen porukka, jotka hölötti ja laukoi todella idioottimaisia kommentteja koko leffan ajan ja rouskutti ja maiskutti kaikenlaista syötävää erittäin innokkaasti ja oikealla puolella oli pariskunta, jotka käytönnössä istuivat toistensa sylissä ja höpöttivät hekin. Joskus vaan menee pieleen. Edellisen kerran näin karmea kokemus oli Linnunradan käsikirjaliftareille leffaa katsoessa.
Voi ei :(. Huono tuuri! Mä käyn yleensä katsomassa (jos näitä ”perheleffoja” ei oteta lukuun) sellaisia elokuvia, missä muu yleisö on keski-ikäistä :D. Sen takia onkin joskus pieni järkytys jos menee katsomaan nuoremman kohdeyleisön leffoja.
Ei tommosia onneksi usein osu kohdalle, mutta aina se on yhtä ärsyttävää. Kannatan silti The Oatmealin ehdotelmaa leffateatterien sisustamisesta: http://theoatmeal.com/comics/movie_theater_layout.
Wau, enpäs olekaan koskaan pitänyt kirjaa katsomistani leffoista! Viime vuonna ilmestyneistä päällimmäisenä mielessä ovat Grand Budapest Hotel ja The Imitation Game. Jälkimmäinen on mun suosikki koko vuonna katsomistani leffoista, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että ei tule mieleen, että mitähän olisin edes nähnyt vaikka vuosi sitten tammi-helmikuussa…
Mä en ole mikään listafriikki ja aika harvoi onnistun pitämään listaa koko vuoden, mutta leffojen ja kirjojen kanssa se tuntuu onnistuvan. Ole pitänyt kirjaa kaikista lukemistani kirjoista yläasteelta saakka. Vanhat vihot ovat jo hävinneet, mutta olen siirtänyt kirjat sittemmin Goodreadsiin.
Miten muistat noin hyvin, vai oletko pitänyt kirjaa? Mulla menee vuodet sekaisin, että mitä olen milloinkin katsonut.
Divergent pitäisi sitten varmaan lukea ensin (tai pelkästään) kirjana, sillä leffakin kuulosti ihan kiinnostavalta. Siitä tuli mieleen, että haluaisin nähdä myös Ender’s Gamen, vaikka vähän epäilen, että kirjan kiinnostavimmat piirteet on jätetty pois. Parfyymikin oli vähän plääh, tosin en välittänyt kirjastakaan. Donnie Darko taas iski muhun. 🙂
Pidin ihan kirjaa katsotuista leffoista, ilman sitä muistaisin varmaankin vain murto-osan. Ender’s Game on täälläkin katsomislistalla, kirjaa tosin en ole lukenut.
Lue kirja ensin! 🙂 Kirja on nimittäin hyvä, mutta leffasta olen lukenut vähän huonoakin.
Parfyymi on ihan mahtava elokuva! Käytiin ystävän kanssa aikoinaan katsomassa se elokuvateatterissa, vissiin vähän oudossa seurassa. Katsoivat kaikki nimittäin vain ihan hiljaa ja kummastellen, kun me kaksi nauroimme kippurassa sille loppukohtaukselle. 😀 Ehkä paras koskaan!
Madagaskarin pingviinit ovat ihanat.
Mä olen ihan miettinyt pitäisikö mennä katsomaan pingviinien oma leffa 😉
Sanon vaan että HAHAH Splice!! Siinä vasta elokuva : D
Jep, ei siitä oikein muuta voi sanoa..