Kenkiä ja vähän kuntosalia

Maanantaina tapahtui kaksi asiaa. Kävin salilla ensimmäisen kerran sitten maaliskuun ja ostin uudet kengät. Kyseessä ei ollut varsinainen salitreeni, vaan pt-käynti, jossa tehtiin ohjelma ja tsekattiin, että osaan tehdä liikkeet oikein. Vaikka jokaista liikettä tehtiinkin ihan vain muutama toisto voin kertoa, että tiistaina oli yläkroppa ja hanuri jumissa. Oli siis ilmeisesti jo aikakin palata salille.. Salista myöhemmin enemmän, mutta tänään niistä kengistä.

Salin jälkeen kävin syömässä Wrongin paikalle avatussa Momotokossa ja saatuani vatsani täyteen lähdin metsästämään uusia kenkiä. Kaipasin rakkaiden prätkäbootsieni rinnalle toisia matalakantaisia saappaita tai nilkkureita, sellaisia, jotka olisi helppo vetää jalkaan ja lompsia menemään. Alkuperäinen ajatukseni oli ostaa Dr Martensit, mutta harmikseni maihari ei istunut jalkaani sitten ollenkaan. Edes yhtä kokoa isompi tai vuoritettu kenkä ei poistanut ongelmaa, jalkani on yksinkertaisesti liian korkea Martensin lestiin.

Beamhillistä suuntasin Aleksanterinkadulle Nilsoniin, jossa löysin lisää Dr Martenseja ja ihania korkonilkkureita. Ei tullut kauppoja. Nilsonilta tieni vei Stockmannille, jossa rakastuin Alexander Wangin Kori Oxford nilkkureihin siitä yksinkertaisesta syystä, että ne olivat mukavimmat koskaan jalassani pitämät nahkakengät. Yli 500€ hintalappu kuitenkin meni reippaasti kipurajani yli, vaikka olenkin sitä mieltä, että hyvistä kengistä kannattaa maksaa vähän enemmän.

Jatkoin Stockmannin kenkäosasto tutkailua ja hetken haahuiltuani eteen osui Primebootsin hylly. Primeboots oli minulle entuudestaan tuntematon brändi, vaikka jälkigooglettelu kertoi, että brändin bootsit, etenkin bikerit, ovat jo pidemmän aikaa kuuluneet tyyliblogien himotuimpien kenkien joukkoon. Tällä kertaa iskin silmäni bikerien sijaan Chelsea Boot -nilkkureihin, eli UE5 Low-50 -malliin, mustana tietenkin. Sopivasti rouhea ja maskuliininen kenkä näytti sen verran hyvältä ja tuntui heti mukavalta jalassa, että kannoin 299€ kustavat rasvanahkaiset nilkkurit pienen miettimisen jälkeen kassalle. Nappasin normaalin kokoni, eli kolmekasin, jonne mahtui ongelmitta pohjallinen suojaamaan kenkää ja tuomaan pikkuisen lisäpehmikettä.

Olen nyt pari päivää lompsinut uusissa nilkkureissani ja voin kertoa, että en kadu ostostani. Popot ovat jämäkät, mutta mukavat ja hyvä jalassa. Minkäänlaisia hankaumia tai rakkoja ei tullut edes ensimmäisellä käyttökerralla, joka oli kahdeksan tunnin työpäivä. Kun Biancon prätkäbootseistani aika jättää voisin hankkia korvaaviksi vaikkapa Primebootsin Engineer MID tai HIGH -mallin Mikäli tahdotte, voi kauniisti pyytää miestäni nappaamaan pari asukuvaa nilkkureista 😉

Onko teillä kokemusta Primebootseista tai oletteko ostaneet uusia syyskenkiä?