Olen aina silloin tällöin maininnut minua vaivaavasta IBS:stä ja noudattamastani FODMAP-ruokavaliosta. Osalle lukijoista nämä kummalliset kirjainyhdistelmät ovat varmasti tuttua huttua, mutta ajattelin, että voisi olla paikallaan avata niitä hieman. Tänään kerron IBS:tä ja sunnuntaina kirjoitan FODMAPista.
Haluan painottaa, että en ole minkään sortin terveysalan ammattilainen, vaan ihan tavallinen talliainen, joka yrittää pärjätä oireidensa kanssa. Kaikki tässä kirjoittamani perustuu aiheesta lukemaani ja omaan kokemukseeni. Jos olet kärsinyt jo pidemmän aikaa vatsavaivoista joille ei tunnu löytyvän mitään järkevää selitystä suosittelen sinua jatkamaan lukemista ja lopetettuasi varaamaan ajan lääkäriin.
Minulla todettiin syksyllä 2013 IBS, eli ärtyvän suolen oireyhtymä. Kun keliakia tai laktoosi-intoleranssi eivät selittäneet vatsaongelmiani lätkäistiin kehiin toiminnallinen vatsavaiva. Sinällään mielenkiintoista on, että tulehduksellisia suolistosairauksia ei erikseen suljettu pois, vaikka niin olisi hyvä tehdä ennen IBS diagnoosia. No, mallikkona pidän lukemani perusteella hyvin epätodennäköisenä sitä, että sairastaisin tulehduksellista suolistosairautta, vaikka eihän sitä koskaan tiedä..
Duodecimin Terveyskirjaston määritelmän mukaan ärtyvän suolen oireyhtymä on:
yleinen vaiva, suomalaisilla sitä esiintyy ainakin yhdellä kymmenestä. Se on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Vaiva on monelle kiusallinen, mutta ei onneksi vaarallinen. Siihen ei liity vaikeita sairauksia, eikä se lyhennä elinikää.
ja oireista kerrotaan seuraavaa:
Ärtyvän suolen oireyhtymä ilmenee vatsan turvotteluna ja eri puolilla vatsaa tuntuvana kipuna. Suolen toiminnassa on yleensä muutoksia: joillakin löysät ulosteet useita kertoja päivässä ja ummetus vuorottelevat eri päivinä, toisilla on pääasiassa jompaakumpaa. [..] Suurelle osalle potilaita häiritsevimmät oireet ovat iltaa kohti pahenevat vatsan turvotus ja ilmavaivat.
Taisin ensimmäisen kerran kesällä 2010 havahtua siihen, että vatsani ei käyttäytynyt normaalisti. Sain muutaman todella lamauttavan ja ripuliin päättyvän vatsakipukohtauksen ja vatsa tuntui muutenkin oudolta. Käännyin lääkärin puoleen ja syytä poikkeavaan vatsan toimintaan etsittiin keliakiasta ja laktoosi-intoleranssista. Keliakiaa ei löytynyt ja hetkeksi vaivat tuntuivat korjautuvan tarkalla laktoosittoman ruokavalion noudattamisella. Tällöin en vielä osannut yhdistää ruokailun jälkeistä turvotusta, vatsakipukohtauksia ja ripulia yhteen. En myöskään osannut ajatella muita ruoka-aineita kuin laktoosia sisältäviä maitotuotteita oireiden aiheuttajaksi. Tuntui siltä, että aivan sama mitä syön, vatsani ei vain toimi normaalisti.
Seuraavat pari vuotta menivät vatsan kanssa niin ja näin, välillä paremmin ja välillä huonommi. Kesällä 2013 törmäsin ihan sattumalta ärtyvän suolen oireyhtymästä kertovaa artikkeliib, netissä tietenkin. Luettuani pari artikkelia lisää tuntui siltä kuin olisin kokenut valaistumisen. Artikkelien perusteella osasin yhdistää oireitani tiettyihin ruokiin ja kokeilinkin ruokavaliota omin päivän. Kokemukset olivat positiivisia, vaikka hiukan haparoivaa itsekseen luoviminen alussa olikin. Syksyllä hakeuduin uudestaan lääkäriin vatsavaivojen vuoksi, tällä kertaa hyvin varmana siitä, että IBS selittäisi omat omgelmani ja tehtyjen tutkimusten jälkeen lääkäri oli kanssani samaa mieltä.
Minulla on ollut IBS:ään liittyviä oireita niin pitkään kuin muistan. Luulin todella pitkään, että ruokailun jälkeinen turvonnut ja tönkkö olo oli normaalia. En osannut pitää ”pallomahaa” epätavallisena, sillä olihan minulla aina ollut sellainen. Olin tottunut siihen, että aamulla maha oli litteä ja illalla ei. Vasta myöhemmin, kun vatsan toiminta on oikealle ruokavaliolla rauhoittunut, olen ymmärtänyt millaiselta normaali vatsa näyttää ja tuntuu. Normaali vatsa ei näytä ruokailun jälkeen siltä kuin olisit viimeisilläsi raskaana..
Itselleni tyypillisimpiä oireita ovat vatsan turvottelu ja ummetus, mutta myös vatsakipuja ja löysiä ulosteita esiintyy, tosin harvemmin. Juuri lamauttava vatsakipu ja sitä seurannut ripuli ajoi minut alunperin lääkäriin. Kokemiani vatsakipukohtauksia voisi kuvailla kuin pahimmaksi koskaan kokemakseni kuukautiskivuksi kertaa kymmenen, ainakin naisille tämä antanee osviittaa kivun voimakkuudesta. Pahimmillani olen lyhistynyt bussipysäkin penkille ja ajatellut, että kohta lähtee taju tai maannut kylppärin lattialla sikiöasennossa uikuttaen.
IBS ei siis ole sairaus, vaan toiminnallinen vatsavaiva johon ei ole (ainakaan vielä) parannuskeinoa. Ummetuksen ja suoliston kouristelutaipumuksen hoitoon on lääkkeitä ja erityisesti kivusta ja ripulista kärsivät saattavat saada apua mielialalääkkeistä. Minulla on kipukohtausten varalle Litalgin resepti, mutta muuta lääkitystä minulle ei ole tarjottu, enkä sellaista ole kokenut tarvitsevanikaan. Minä olen saanut parhaan avun FODMAP-ruokavaliosta, joka perustuu runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja sisältävien ruokien välttämiseen. Kipukohtauksetkin pysyvät poissa oikeanlaisella itsehoidolla.
Mistä ärtyvän suolen oireyhtymä sitten johtuu? Sitä eivät tutkijatkaan osaa varmaksi sanoa. Omat oireeni eskaloituivat 2010-2011 vuoden kestäneen flunssakierteen aikana. Söin vuosina 2010-2013 (muistaakseni) viisi antibioottikuuria, jotka tuskin tekivät hirmuisen hyvää suolistolleni. En kuitenkaan usko, että flunssakierre ja tuolloin syödyt antibiootit ovat ärtyvää suoltani aiheuttaneet, mutta ehkäpä pahentaneet kuitenkin. Kuten alussa kerroin minulla on ollut oireita jo paljon ennen vuotta 2010, ei vain aikaisemmin osannut tunnistaa niitä.
Sairaushistoriastani löytyy myös lapsuusaikainen noin 5-6 vuoden ikään sijoittuva sairastelukierre jolloin olen syönyt hirmuisen määrän antibiootteja. Tuolloin sairastelu loppui kuin seinään kitarisaleikkauksen jäälkeen. En tahtoisi laittaa kaikkea lapsuusajan antibioottienkaan piikkiin, sillä myös muilla perheenjäsenilläni, joiden sairaushistoria on hyvin erilainen, on vatsavaivoja. En myöskään voi olla miettimättä olisiko minua nyt piinaavalla flunssakierteellä ja suolisto-ongelmillani jotain yheyttä. Tämä kaikki on kuitenkin maallikon spekulointia ja syy ärtyvään suoleen onkin varmasti monisyinen kokonaisuus.
Toivottavasti tästä kirjoituksesta oli edes jollekulle jotain hyötyä, jos ei muuta niin edes vaikka vertaistukea 🙂 Sunnuntaina keskitytään sitten FODMAP-ruokavalioon.
Lisää luettavaa:
Mikä ihmeen FODMAP-ruokavalio?
Herkän vatsan kaverit
Asikaa kaaleista
Charming Nails says
19.11.2015 at 10:37Sunnuntaita odotellessa 🙂 mullakin oli näitä vatsakipuja ja kaameita jopa 7 tunnin kipukohtauksia joissa pystyi makaamaan vai sängyllä. Mietin syytä ja ramppasin lääkärissä. Mitään ei ikinä löytynyt.
Aina oli paha olo, maha turvonnut ja olo tukala. Sitten aloin yhdistämään tätä syömiseen kun syönnin jälkeen oli aina kamala olla. En laihtunut vaikka laihdutin, turposin vaan.
Luin sun kokemuksia ja sitten hakeuduin lääkäriin kun mahaan koski 3 viikkoa putkeen. Ihan kaikki tutkittiin ja tuli IBS diagnoodi ja Vi-siblin lääkkeeksi. Itse otin Fodmap-ruokavalion ja tuon kuidun heti käyttöön. Vatsa normalisoitui mutta on niitä huonoja aikoja vieläkin. Aamulla vatsa on normaali mutta illalla…pystyn kuitenkin silloin tällöin syömään vehnää ja enemmän hiilaria mutta kyllähän sen tietää niin tehneensä. Pääasia että kivuille on nyt syy eikä se ollut mikään sairaus 🙂
Heidi B says
19.11.2015 at 15:05Mä syön chia-siemeniä, ajavat saman asian kuin tuo Vi-Siblin 🙂
Kiitos hei sulle kun kommentoit kesällä siitä avokadosta. Selvisi sitten mullekin sen postauksen jälkeen, mistä mun tänä vuonna saamat kaksi kipukohtausta johtui.. Jostain syystä avokado ei ollut mulle tullut yhdelläkään listalla vastaan.
Charming Nails says
20.11.2015 at 07:52Mun listoilla se tuli ja onhan se kivellinen hedelmä. Tykkäisin mutta en voi syödä. Muistan edelleen miten kamalaa oli istua kampaajalla kun olin syönyt avocadoa sitä ennen 🙁 ai minä en ole tajunnut chian korvaavan kuitulisää. Vi-siblin on kyllä edullisempaa mutta chian siemenet parempia esim. tuorepuurossa 🙂
Heidi B says
20.11.2015 at 09:31Juu niin on. En oikein itsekään tajua miten en sitä ole fodmapeihin yhdistänyt. Ehkä juuri siksi kun se on hedelmänän ”vähän” kummallinen muutenkin ja tosiaan jostain syystä ei tullut vastaan listoilla.
Psyllium hoitaa myös ton kuitilisän homman, mutta imo chia on paljon miellyttävämpää 🙂
Hannakaica says
19.11.2015 at 11:38Minulla on sama IBS, ollut kohta 10-vuotta. Välillä on hirveän huonoja kausia ja joskus mulle ”normaalia” arkea. Ummetus painoitteinen kanssa, ja niin tuttua tuo sikiöasennossa uikuttaminen vessan lattialla välillä yltä päältä kylmässä hiessä. Olen sanonut usein että olis varmaan ihmeellistä olla kuukausikin ilman oireita…
Heidi B says
19.11.2015 at 15:06Mulla pysyy onneksi oireet kurissa kunhan vaan syön oikein. Tosin aina se oikein syöminen ei ole ihan yksinkertaista, tämä vuosi on mennyt ruokavalion kanssa vähän niin ja näin, mutta ne ovat olleet omia valintojani.
Malle says
19.11.2015 at 11:55Mielenkiintoinen aihe, kiitos että jaksat kirjoittaa tästä. Itsellänikin on outoja ylävatsakipuja, joille ei löydy lääkäriltä selitystä. Ainoa apu olisi täysi syömättömyys, mutta eihän niin voi kukaan elää. Heti kun tungen ruokaa suuhuni alkaa oikean kylkikaaren alle sattua ja usein seurauksena on ripuli puolen tunnin sisään syömisestä. Olen huomaamattani lopettanut lämpimän ruoan, hedelmien ja oikeastaan kaiken syömisen. Nyt syön kaksi aamupalaa päivässä, aamulla puuroa ja illalla pari leipää, tai pakastevihanneksia. Heti jos tungen kurkusta alas jotain muuta kuin edellä mainittuja niin kaikki tulee ulos. Odotan innolla sunnuntaita ja tarkempaa tutustumista tähän ruokavalioon :).
Heidi B says
19.11.2015 at 15:08Ylävatsakivut saattaa olla dyspepsiaa. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00101
Välillä on kyllä hämmentävää kuinka ulalla lääkärit tuntuu olevan etenkin näiden toiminnallisten vatsavaivojen kanssa.
Malle says
19.11.2015 at 17:46Mulla on kurkunpään refluksi ja palleatyrä mutta ei ne ennen ole näin oireilleet. Ei tuolla arvauskeskuksessa jaksa kovin kauaa selitellä omia asioitaan, kun osaaminen on mitä on ?.
Heidi B says
19.11.2015 at 18:07Ikäviä sairauksia on kyllä sulle siunaantunut 🙁 Se millaisen lääkärin saa tuntuu olevan aika arpapeliä. Mä käyn enimmäkseen yksityisellä (työterveys) ja taso on sielläkin hyvin vaihtelevaa. Plussana toki se, että ajan saa yleensä aika nopsaan.
Emma says
19.11.2015 at 12:42VOi hittolainen, ilmeisesti mullakin on tämä. Ihan kuin mun kynästä olis tää juttu. Mulla oli aikuisuuden kynnyksellä kaikista eniten niitä kipukohtauksia jotka päättyi juurikin ripuliin, mutta silloin ruokavaliokin oli ihan mitä sattuu (kun ei lihonut mistään niin mitä vaan pystyi syömään…). Nyt aikuisena kipukohtauksia on harvoin, mutta epämääräisiä nipistelyjä ja muita pikkukipuja jatkuvasti. JA TUO TUORVOTUS. Se on jotain ihan järkyttävää!!! Se määrittelee mun pukeutumisenkin täysin. Duunin jossain kuntotestissä mun vyötärönympärys mitattiin iltapäivällä ja mittaaja sanoi, että onpas erikoista että rikot kaikki seulat vaikka olet normaalipainoinen. Yritä siinä sitten selittää, että mä oon vaan niin helvetin turvonnut 😀 oon aatellut että nää vaivat on endometrioosiin liittyviä ja varmaan osittain onkin, mutta ei se kyllä kaikkea selitä. En oo osannut yhdistää turvotusta oikein mihinkään ruokaan, joskus turpoan tosi kivuliaasti yhdestä rahkajugurtista vaikka syön sellaisen joka ikinen päivä aamupalaksi. Joskus taas voin syödä ison lautasellisen ruokaa ilman vastaavia kipuja ja turpoamista. Koko asia on tuntunut niin epäsystemaattiselta ja hankalalta, että oon vaan aatellut että sen kanssa on elettävä ja löysiä paitoja on pidettävä koko loppuelämä. Sen sentään olen huomannut, että kipukohtauksiin mulla liittyy lähes aina kovat rasvat; hampurilaisravintolan ateria tai iso määrä sipsejä koituu varmasti turmioksi. Mutta joo, odotan minäkin innolla sunnuntaita.
Charming Nails says
19.11.2015 at 13:50Endo ja IBS kulkevat käsi kädessä. Molemmat tuli mulle yhtäaikaa, endo todettiin pari vuotta ennen mutta ne mahakivut on kulkeneet koko ajan mukana ja nyt niihinkin tuli diagnoosi.
En minäkään voi ikinä pitää muutakuin löysiä paitoja ja sosiaaliset tilanteet joihin liittyy jännitys ja syöminen on pahinta mitä voi tietää.
Heidi B says
19.11.2015 at 14:59Mä suosittelen kokeilemaan FODMAP-ruokavaliota, ei siinä meinaan ainakaan mitään menetä. Vasta FODMAPin myötä mä olen ihan oikeasti oppinut tunnistamaan ne ruoka-aineet, jotka aiheuttaa oireita niistä joita voi syödä huoletta. Ennen FODMAP-ruokavaliota mustakin meinaan tuntui siltä, että ihan sama mitä syö niin vatsa kiukuttelee.
Vatsan turpoaminen ei välttämättä johdu yksistään siitä rahkajogurtista, se vaan saattaa olla se asia joka ns. katkaisee kamelin selän. Voi olla niin, että ennen sitä rahkajogurttia olet jo saanut syömisistäsi oman kehosi kestävän FODMAP-kuorman täyteen jogurtin myötä kuorma nouseen juuri sen verran, että kroppasi ei sitä enää kestäkään.
Mä voin esim syödä 1/4 vuokaa punajuuri-vuohenjuustopaistosta ongelmitta, mutta jos syön 1/2 vuokaa vatsa sanoo vastaan. Samoin jos syön sitä samaa paistosta monta päivää putkeen sekään ei ole hyvä. Aikamoista salapoliisityötähän tää on välillä, mutta lopulta kyllä aika palkitsevaa.
Paula says
19.11.2015 at 13:02Mä odotan innolla tota sunnuntain postausta! Mä en ennen tän lukemista oikeastaan ole tajunnut, ettei ole normaalia illalla turvonnut ja aamulla normaali. Tässä oli myös paljon muita oireita, jotka on suoraan mun elämästä. Mutta eihän tällaisista asioista yleensä toisten kanssa puhuta, niin mistäpä sitä tietäisi, että mitä on normaalia =S
Heidi B says
19.11.2015 at 15:03Täytyy tähän vielä täsmentää, että kyllä mun vatsa edelleenkin on illalla turvonneempi kuin aamulla, etenkin jos olen syönyt isoja aterioita, mutta se ei ole mitään siihen verrattuna mikä tilanne on kun en noudattanut FODMAP-ruokavaliota. Toivottavasti sunnuntaisesta postauksesta on sulle jotain apua 🙂
Camilla says
19.11.2015 at 15:02Kiitos kiitos kiitos tästä postauksesta! Olen aina tiennyt etten ole asian kanssa yksin kun vaiva on varsin yleinen mutta harvemmin tästä kuitenkaan kukaan avautuu ja se saa tuntemaan että on yksin. Olen kärsinyt näistä oireista varmaan 15 vuotta ja muistan kuinka jotkut koulukaverit yläaste/lukio iässä vähän kiusasi juurikin tuosta ”pallomahasta”. Oma äitinikin sanoi ollessani 16 että näytän siltä kun olisin viimeisillöni raskaana, se oli ahdistavaa aikaa kun syytäköön vatsan kummalliseen käyttäytymiseen ja kipuiluu n ei keksitty. 2010 lääkäri sitten kertoi tästä oireyhtymästä ja oloa helpotti jo kumasti se kun tiesi mistä kaiki johtuu.
Eihän tämä vieläkään helppoa ole ja itsetuntoni on välillä vähän heikko tuon turpoavan vatsan takia mutta sen kanssa oppii vähitelen elämään.
Toivotaan että joskus tähän joku parannuskeinokin keksittäis 🙂
Sunnuntain postausta odotan nyt oikein innolla!
Camilla says
19.11.2015 at 15:03P.s. Raskaana oli kiva olla kun oli hyvä syy olla pallomahainen 😀
Heidi B says
19.11.2015 at 15:31Mä elin koko teini-ikäni vatsaani sisään vetäen, ilmeisesti piilotin pallomahani sen verran hyvin, että kukaan ei sitä oikein huomannut. Mulla tosin vatsan turpoaminen ei olut teini-iässä ihan yhtä pahaan kuin sittemmin aikuisena.
momo says
19.11.2015 at 16:11Mahakivut ja suolistokivut ovat niin perseestä, ettei mitään rajaa. Mutta onneksi olet saanut diagnoosin, niin ei tarvitse elää epätietoisuudessa, se on pahinta. Mullakin on todella, todella pahoja mahakipuja ja pahoinvointikohtauksia, jotka eräskin osaavainen lääkäri laittoi puhtaasti psykosomaattisiksi oireiksi eli jännityksen ja stressin piikkiin. Joo, muuten ihan hyvä mutta outoa jos iskisi yht’äkkiä lähes tajun kankaalle vievä kipu rentoutuneena kotona iltaa viettäessä… Suurimman avun sain gluteenittomasta ruokavaliosta mutta kummalliset pahoinvointikohtaukset vaivaavat yhä. En kuitenkaan näillä oireilla halua itsenäisesti kokeillaa ruokavalion rajoittamista sillä koen, että riittävän monipuolisesti syöminen kävisi ylivoimaisen vaikeaksi.
Tsemppiä, toivottavasti mahaongelmat pysyvät kurissa!
Heidi B says
19.11.2015 at 16:28Stressivatsa on toki joillain ihan todellinen asia, mutta ei se kyllä munkaan kokemuksen mukaan oireile silloin kun on rauhallista ja rentoa 😀 Mun elimisto reagoi jännittäviin tilanteisiin loihtimalla etovan olon (muksuna jopa oikeasti oksensin) ja pistämällä sydämen tykyttämään tuhatta ja sataa.
On surullista kuinka huonosti lääkärit tuntuu suolisto-ongelmia tuntevan. Hirmuisen usein niitä laitetaan juurin psykosomaattisten oirein piikkiin. Sama tosin vähän on muidenkin sairauksien kanssa. Mä pillahdin kesällä turhautuneisuuttani itkuun eräällä lääkärin vastaanotolla ja sain seuraavat 10 minuuttia vakuutella, että elämässä on kaikki muuten ihan hyvin, että vain tämä sairastaminen ”nostaa tunteet pintaan”..
momo says
20.11.2015 at 00:05joo, mä niin ymmärrän tuon ”tunteet pinnassa” -ilmiön. mulla on kanssa aivan törkeä flunssaputki päällä ja kunto aivan pohjamudissa. se itsessään jo vähän vetää voimia ja henkistäkin hyvinvointia tiukalle, mutta tilannetta vaan pahentaa kun lääkärit ovat kuitenkin jossain määrin ratkaisevassa asemassa sairastelukierteen helpottamisessa mutta eivät ota tilannetta ollenkaan tosissaan. keuhkoerikoislääkäri totesi monta kuukautta kestäneen flunssailuni, pahan yskän (johon liittyi todella sitkeää limaa) olevan masennuksesta (josta en edes kärsi) johtuvaa ja lähinnä mielikuvituksen tuotetta, sillä hän ei keksinyt muutakaan syytä sille. onneksi sain väitettyä hänelle vastaan ja pillahdin itkuun vasta vastaanotolta päästyäni, mutta turhautti niin juukelisti… miten jonkun liman loputtoman köhimisen voi kuvitella? tavallaan lohdullista kuulla, etten ole ainoa, joka on pillahtanut itkuun lääkäriasioissa ihan puhtaasta turhautuneisuudesta. 😀 mutta joo, ei tunnu kaikilla lääkäreillä olevan kovin hyvää ammattitaitoa tai -etiikkaa. ihmisiähän hekin ovat mutta rajansa kaikella.
Heidi B says
20.11.2015 at 09:37Mulla ei onneksi ole nyt yskää, alkuvuodesta oli tosi pitkään ja se oli ihan kamalaa 🙁 Keskiviikkona tosin pamahti päälle taas yksi flunssa, jonka vuoksi astmatutkimukset piti keskeyttää..
Mä olen juurikin sitä tyyppiä, joka itkee turhautumistaan, vollotan muutenkin helposti. Mun tapauksessa se, että itkua pukkaa ei siis tosiaankaan tarkoita sitä, että asiat on aivan kamalan huonosti, se nyt vaan on meikäläisen tapa reagoida asioihin. Onhan se kiusallista välillä, etenkin juuri lääkärissä..
. says
19.11.2015 at 19:33Oho, kuulostaapas tutulta kaikkien muiden oireiden osalta paitsi tollaisia vatsakipuja mulla ei ikinä ole ollut. Mullakin aina aamulla vatsa on litteä, mutta päivän mittaan turpoaa ja illalla se onkin ihan ilmapallo ja tosiaan se helpottaa hieman, kun syön vähähiilihydraattisesti, mutta välillä vaan tekee niin kovasti mieli oikeeta leipää ja mysliä sekä pastaa, että lipsahdan, mutta sitten maha taas turpoaa…
Heidi B says
19.11.2015 at 20:41IBS:n oireet on tosi moninaiset ja yksilölliset, kaikilla ei kaikkia oireita välttämättä ole.
Myslinhimoon auttaa itsetehty mantelimysli, gluteeniviljoja sisältämätön kauraleipä sopii myös IBS-vatsalle ja riisi- tai maissipasta ajaa ihan saman asian kuin vehnäpasta 🙂 Vaihtoehtoja kyllä löytyy kunhan jaksaa hiukan kaivella 🙂
http://mustaakajalia.fi/2014/11/gluteeniton-mantelimysli-fodmapibs/
http://mustaakajalia.fi/2015/11/terveellista-pikaruokaa-kotona/
http://www.leipomosalonen.fi/index.php?p=Tuotteet&groupid=2&id=866
Mulan says
19.11.2015 at 21:50Todella kiinnostava teksti. Ihanaa, että kirjoitit näin (ainakin itselleni) arkaluontoisesta aiheesta! Jotkut pätkät tekstistäsi olisivat voineet olla ihan hyvin minun kirjoittamaani. Olen juuri huomannut, että on vaikea tietää, millainen on terve ja toimiva vatsa, jos aina on jotain säätöä sen kanssa. Yleisesti tilanteeni on aika hyvä, mutta ulkona syödessä saa joskus kiiruhtaa vessaan ja silloin vatsaan sattuminen on normaalia.
Kuitenkaan kivut eivät ole eskaloituneet samalla tasolle, mitä itse kuvailit, jolloin avun hakeminen on vain jäänyt. Viime keväänä tein testit laktoosi-intorelanssista ja keliakiasta eikä kumpaakaan ollut. Sitten homma taas vähän niin kuin jäi. Tää oli taas ihan hyvä herättely, että asialle ehkä voisi tehdä jotain. Ehkäpä juuri siksi ne ovat jääneet, kun olen pelännyt, että minullakin voisi olla IBS ja joutuisin tarkkailemaan ruokavaliotani orjallisesti. Tällä hetkellä on tuntunut siltä, että mieluummin ”vapaus” kuin diagnoosi. Tiedetään, tyhmää. Mutta luulisi, että silloin kun kivut alkavat vallata enemmän, niin vapaus tarkoittaakin vapautta kivuista, jolloin ruokavalion muokkaaminen ei enää tunnukaan yhtään hassummalta ajatukselta. Sitä odotellessa.
Heidi B says
20.11.2015 at 10:10Mä kyllä suosittelen lämpimästi selvittämään mistä vatsaongelmat johtuu, kun niistä pääsee eroon tai saa edes jonkun verran kuriin niin elämänlaatu kyllä paranee roimasti. Mä olen FODMAP-ruokavaliolla pystynyt nimenomaan tunnistamaan ne muhun pahimmin vaikuttavat ruoka-aineet ja jo se on helpottanut paljon.
Joillekin riittää ihan vaan muutaman ruoka-aineen rajoittaminen ja toisten täytyy olla tosi tarkkoja, se mihin ryhmään itse kuuluu selviää vain kokeilemalla 😉 Jos saisitkin IBS diagnoosin, niin eihän kukaan pakota noudattamaan FODMAP-ruokavaliota, se ei välttämättä edes kaikille tuo apua (suurimmalle osalle kyllä). Kummasti jo sekin helpottaa kun tietää mistä omat oireet johtuvat.
Sinna says
20.11.2015 at 16:04Tutulta kuulostaa, jälleen kerran. Olen jo aikaisemmin lukenut postauksiasi asiaan liittyen, ja silloin oivalsinkin kokeilla muutamien ruoka-aineiden pois jättämistä ja tuli parempi olo, joskin kivut eivät kokonaan kadonneet. Kävin myös alku vuodesta 2014 lääkärin kautta testeissä, testattiin allergioita viljoihin ja laktoosiin, ei mennyt rajat rikki että olisin allerginen mutta selvästi yli herkkä noille.
Nyt viimeisen vuoden aikana olen tajunnut yhdistää eri ruoka-aineet myls ihoni huonoon kuntoon. Jostain aineista se menee huonommaksi ja saan ihottumaa, jotkut taas saa kurkun kutiamaan / turpoamaan (näitä tietty jo nyt välttelen) ja toisista tulee maha tavallista enemmän kipeäksi. Nämä oireet pahenee kesäsiin, koska viime vuosina myös allergiani ovat alkaneet pahentua ja kesät ovat yhtä tuskaa.
Kosmetologinkin tuomio oli, että selvästi näillä asioilla on jokin yhteys ja kuinka ihollani on jonkinlainen tulehdus-tila päällä koko ajan. Ja kuulemma se ”tulehdus” tulee ’sisältä päin’, eli ruoka-aineilla yms. on vaikutusta asiaan. 🙁
Kokeilin blogisi perusteella sitä apteekin rasvaa ruusufinnille, joka rauhoitti ihottumaa, mutta koska ihoni on myös hyvin kuiva ja todella herkkä tällä hetkellä, niin kuivuus ongelmaa se taas pahensi heh. Käytän sitä satunnaisesti yhdessä kosmetologilta saamani rasvan kanssa, näin ollen ihoni pysyy jotenkin ruodussa tällä hetkellä ja on hieman parantunut siitä mitä se oli.
Seuraavaksi on suuntana siis ihotautilääkäri, joka toivottavasti osaa neuvoa / kertoa jotain, testejä ja jossain vaiheessa toivottavasti selviää mikä vaivaa. Ja myös tavallisten allergia-testien uusinta, koska olen viimeisen kahden kesän aikana saanut niin monta hengenahdistus-kohtausta, mihin mitkään allergia-lääkkeet eivät auta, röörit eivät vain aukea.
Odotan innolla sunnuntain postausta! 🙂 Suunnittelen sen innoittamana FODMAP-ruokavalion kokeilua, ainakin jossain määrin, näin ollen osaan ehkä kertoa lääkäreillekin miten tietyt ruoka-aineet vaikuttavat jne.
Ainut vaan, että olen myös laihduttamassa ja mietin että miten tuo FODMAP siihen luonnistuu. Pitäisi toimia hyvin? Siinähän ei mitään kovin epäterveellistä varsinaisesti ole?
Ennen kesää hankin ruokavalion eräältä pt:ltä, muuten se on ihan kätevä mutta välipalana ja iltapalana syötävä maitorahkakin (ei auta vaikka olisi kuinka vähälaktoosinen) aiheuttaa mahakipua/maha menee sekaisin, jonka takia tsemppaus usein lopahtaakin parin viikon jälkeen.
P.s. Taitaa olla ensimmäinen kommentti ikinä blogissasi, mutta olen lukenut jo kauan tätä ja kuuluu ehdottomasti lemppari blogeihini. 🙂
Sori pitkä kommentti!
Heidi B says
21.11.2015 at 12:04Ei tarvitse pitkää kommenttia pahoitella, päin vastoin ihanaa kun jaksat kirjoittaa!
Nuo sun oireet kuullostaa kyllä todella ikäviltä 🙁 Toivottavasti ihotautilääkäristä on joku apu! Mä olen itse nyt viimein huomannut, että mulla ruokavalio vaikuttaa selkeästi ihon kuntoon, lähinnä siis siihen nimenomaan akneen. Kun syön runsaasti hiilareita pidempiä aikoja alkaa nassu kukkia.
FODMAP-ruokavalio sopii oikein hyvin laihduttamiseen. Se ei siis ole laihdutusruokavalio sinällään, mutta omat syömisensä voi koostaa ihan vapaasti sallittujen ruoka-aineiden joukosta juuri niin kuin itse tahtoo. Mulla pysyvä painonpudotus onnistui tui vasta FODMAP-ruokavalion ja omien syömistottumisien muutoksella.
Pilkettä blogin Siiri on kirjoittanut muuten tuosta rahkan sopimattomuudesta itselleen. Kannattaa käydä lukemassa josko siitä olisi jotain apua. https://ssiiri.wordpress.com/2014/04/07/so-long-rahka/ Mä syön rahkaa todella harvoin, mutta turkkilaista jogurttia menee sitäkin enemmän.