Kerroin teille viime vuoden huhtikuussa kuukauden verran leukaani vaivanneesta ihottumasta, jota luulin ensin virheellisesti akneksi, mutta jonka tunnistin Juillen kirjoituksia lukiessani suunympärysihottumaksi, eli perioraalidermatiitiksi, eli tuttavallisemmin PODiksi. Lääkäriltä sain vahvistuksen epäilyyni.
Toukokuussa kerroin miten erään lukijan vinkkaama Rosazol 1% voide oli jo viikon käytön jälkeen rauhoittanut ihottumaa huomattavasti. Tuon jälkeen en ole kunnon POD-päivitystä tehnytkään. Aina välillä te lukijat olette kuitenkin kyselleet miten PODini voi nykyään, joten ajattelin pienen päivityksen olevan paikallaan.
Viime keväisellä viikon Rosazol-kuurilla ihoni rauhoittui jo huomattavasti ja noin kuukauden hoidon jälkeen ihottuma oli hävinnyt kokonaan. Kesän ja syksyn mittaan POD yritti pariin otteeseen tehdä paluuta, mutta sain kukistettua alkavan ihottuman aina parin päivän Rosazol-kuurilla. Juuri nyt PODini voi erittäin hyvin tai paremminkin ei voi ollenkaan, koska se on tipotiessään. Leuassani on toki aina välillä satunnaisia finnejä ja vanhoja arpia, mutta ihottumaa ei enää ole. Muiden POD-tarinoita kuultuani voin olla vain onnellinen, että olen päässyt näin helpolla.
Suunympärysihottuma on yleisempää naisilla kuin miehillä ja osittain tästäkin syystä kosmetiikkaa on ehdotettu yhdeksi altistavaksi tekijäksi. Itse väitän, että minun tapauksessani kosmetiikan käytöllä ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta PODiin. Kun POD puhkesi käytin todella vähän kosmetiikkaa ja etenkin meikkaamiseni oli todella minimissä. Minun olikin etsittävä syitä PODille jostain muualta kuin kosmetiikan demonisoinnista.
Minulla PODin puhkeaminen liittyi selkeästi flunssakierteeseen, stressiin ja syömiseen. POD puhkesi maaliskuun lopussa oltuani kolme kuukautta ensin influenssassa ja sitten flunssassa ja rauhoituttuaan se on yrittänyt tehdä paluuta, joko flunssan yhteydessä tai kun ruokavalioni on sisältänyt vehnää ja/tai runsaasti muita fodmap-hiilihydraatteja.
Gluteeniviljojen syöminen saa myös oikeaan ranteeseeni viime keväällä puhjenneen ihottuman villiintymään. Minulla ei ole keliakiaa enkä ole allergiatestien mukaan allerginen ainakaan vehnälle ja tietääkseni ibs ei pitäisi oireilla iho-oireina. Miksi sitten vehnän ja muiden gluteeniviljojen nauttiminen saa ihoni oireilemaan? En tiedä, mutta sen tiedän, että minulla on jälleen yksi syy jättää gluteeniviljat syömättä.
Onko ruudun takana muita PODin selättäneitä?
Nina says
3.2.2016 at 10:06Viljoillehan voi olla myös allerginen tai yliherkkä ja oireina on nimenomaan: nuha, astma, ihottuma yms. sekä muita selittämättömiä oireita. Allergia testi ei aina selitä kaikkea ja tietenkin voi olla ristikkäisherkkyyksiä vaikkei ole allerginen. Vaikea aihe ja etenkin lääkärille, jolla eibole aiheesta kokemusta/ei edes oikeasti usko potilasta.
Aihe on ollut mielenkiintoinen, kiitos kirjoituksesta.
Heidi B says
3.2.2016 at 10:25Jotain yliherkkyyttä, ibs:n lisäksi siis, mäkin epäilen, mutta aika hankala siihen on saada selvyyttä, etenkin kun allergiatesti oli negatiivinen. Toisaalta eipä sillä perimmäisellä syyllä lopulta niin väliä ole, sillä pidän gluteeniviljat (jotka lukemani mukaan ovat niitä tavallisimpia allergisoijia) minimissä jo ihan niiden aiheuttamien vatsaoireiden vuoksi. Olo on siis monella tapaa parempi fodmap-ruokavaliota noudattaessa ja tästä iho-oireluoivalluksestani sain taas lisämotivaatiota fodmap-ruokavaliossa pysymiseen 🙂
Noora says
3.2.2016 at 11:17Minulle POD iski kohta kolme vuotta sitten kesällä. Aivan yks kaks yllättäen. Varsinaisesti lääkärissä en diagnoosia käynyt saamassa, mutta juurikin samantyyppinen reaktio vaivasi suunympärystäni. Vaihdoin tuolloin kaikki hammastahnat, ihonhoitotuotteet jne. uusiksi ja pikkuhiljaa ihottuma katosi, ehkä noin 2kk aikana. Tämän jälkeen vaihdoin jälleen pikkuhiljaa kaikki tuotteet takaisin niihin, joita olin ennen PODia käyttänyt, mutta ihottuma ei silti ole uusiutunut. Siitä minäkin päättelin, että vaikka toisin väitetään, minun kohdallani POD ei ainakaan liittynyt kosmetiikkaan tai edes ruokatottumuksiin, sillä nekin pysyivät samana. Korkeintaan stressi ja isot elämänmuutokset saattoivat olla laukaisijana. Inhottava vaiva, toivon ettei palaa enää koskaan.
Heidi B says
3.2.2016 at 13:02POD saattaa kyllä olla pahimmillaan todella inha vaiva, mutta silti jos mun pitäisi valita PODin ja aknen välillä, siis niissä muodoissaan kun olen itse ne ”kärsinyt”, ottaisin PODin mieluummin. POD oli mulla lopulta helpompi kuin akne, paljon helpompi.
Mulla lääkäri epäili juurikin stressiä syyksi, fyysistä ja henkistä ja sen puoleen itsekin kallistuisin. Lukemani ja lääkärin kanssa juttekemani perusteella olen ymmärtänyt, että syy PODin puhkeamiseen ei ole vain jossain tietyssä asiassa vaan taustalla on monenlaisia selittäviä tekijöitä.
Karoliina says
3.2.2016 at 17:01Itseasiassa just tänään huomasin tällaisen tekstin, jossa kerrotaan, että uusimpien tutkimusten mukaan keliakia nimenomaan saattaa aiheuttaa iho-oireita: http://terveyskirjat.fi/keliakia-ja-gluteeniherkkyys/
Heidi B says
3.2.2016 at 20:21Olen samankaltaisia tuloksia muualtakin lueskellut
Ammi says
10.2.2016 at 23:37Moikka! Kiitos hurjasti tästä blogista. Saan kosmetiikkahöperönä teksteistäsi hurjasti inspiraatiota ja iloa arkeen, mutta nyt vielä tämä POD! Olen kärsinyt vuoden ajan samasta ongelmasta, lääkevoitein en ole tätä vielä yrittänyt hoitaa (paitsi hydrocortisonilla, ei ollut hyvä ajatus kuin pariksi päivää..) mutta tästä esimerkistä aion ottaa vinkkiä. Huomenna siis apteekkiin, peukut pystyyn että toimii. 🙂 Mukavaa viikkoa!
HeidiB says
11.2.2016 at 13:13Tosi mukava kuulla, että näistä jutuista on ollut apua!
Sen perusteella mitä olen lukenut, kortisonivoide on yksi pahimpia juttuja mitä PODille voi tehdä, vaikka normaalisti se onkin ihottumalle hyvä juttu. Jois tuosta metronidatsoli-voiteesta ei ole apua kannattaa kääntyä ihotautilääkärin puoleen.
Ammi says
8.3.2016 at 17:50Hei! Tuli vielä mieleen. Kun itse kärsit POD:ista, niin miten hoidit kasvojasi? Satutko muistamaan rasvasitko aamuin illoin, käytitkö meikkiä tai puhdistitko ihoa millaisilla tuotteilla? Siellä tästä on tosin aikaa, mutta omalla kohdalla kaikki vinkit olisivat nyt kullan arvoisia.. 🙂 Etenkin kun lääkäri vaikutti olevan ymmällään tästä asiasta.
Heidi B says
8.3.2016 at 18:21Kannattaa kääntyä osaavan ihotautilääkärin puoleen, sillä yleislääkäreillä ei PODista pahemmin ole tietoa eikä kokemusta.
Laitoin iholle tosiaan aamuin illoin tuota Rpsazolia ja muuten pidin ihonhoidon aika minimissä. En muista mitä putsareita juuri tuolloin käytin, mutta kasvovoiteena, aamulla ja illalla käytin Patykan öljyseerumia (http://mustaakajalia.fi/2015/06/patyka-absolis-huile-absolue/) tuon lisäksi ainut käyttämäni toinen tuote oli Bobbi Brownin sy-voide. Meikkiä käytin normaalisti, joka tosin minun tapauksessani ei tarkoita päivittäistä meikkaamista.
Sittemmin olen tosiaan huomannut, että minulla PODiin ei vaikuta iholle laitettavat asiat, vaan enemmänkin se mitä laitan suustani sisälle. PODin rauhoituttua on se tupsahdellut uudestaan pinnalle lähinnä vehnäaltistuksen yhteydessä. Ravinnon lisäksi, mulla PODin puhkeamiseen vaikutti henkinen ja fyysinen stressi.
Toisilla POD on reaktio nimenomaan johonkin käytettyyn tuotteeseen ja toisilla se saattaa kertoa esim. ruoka-aine allergiasta. Ymmärtääkseni tämä selviää vain kokeilemalla, mutta jos minulta neuvoa kysyttäisiin suosittelisin ihan varmuudeksi karsimaan ihonhoitotuotteet ihan minimiin. Ja kortisonia ei tosiaan missään nimessä saisi käyttää. Kaikki löytämäni lähteet ovat sanoneet sen vain pahentavan PODia.
Maria says
13.2.2016 at 09:58Moikka! Mä juuri tein koulussa laajan esitelmän Keliakiasta ja tässä kohtaa tuli heti mieleen keskustelua lukiessa pari juttua.. Olitko ennen keliakia testiä jo itsehoitona karsinut ruokavaliosta viljoja ja noudatit tätä nykyistä hyvin gluteenitonta ruokavaliota? Keliakia on hyvin haastava todeta, ja oireetkin voivat tyypillisten oireiden lisäksi olla varsin yksilöllisiä. Pelkän oirekuvauksen perusteella keliakiaa on vaikea todeta. Kaikilla oireita ei tule lainkaan – lääkärin painajainen siis! Elimistö alkaa korjaamaan suolinukkavauriota gluteenittomalla ruokavaliomuutoksella usein melko nopeasti (puolesta vuodesta – vuoteen yleensä täydellinen parantumisaika) ja siksi keliakia testejä tehdessä ruokavaliosta EI missään tapauksessa saisi karsia yhtään vehnää, ruista tai ohraa ennen testin tekemistä, tai tulos on usein vääristynyt (=negatiivinen). Tuossa aiemmin mainittiin tuo ihottuma – on myös olemassa erikseen ihokeliakia, jossa iholla esiintyy ihottumaa. Se ei välttämättä korjaannu vain ruokavaliolla, vaan toisinaan vaatii lääkehoitoa. 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa väestöstä on n. 100 000 keliakikkoa, joista vasta murto-osa (36 000) on onnistuttu seulomaan! Aika moni siis vielä sairastaa ilman diagnoosia.. Apteekista voi nykyään hakea pikatestejä jolla voi itse testata onko keliakiaa, mutta tosiaan jos jo syöt melkolailla gluteenitonta ruokavaliota, testi tuskin näyttää positiivista, vaikka olisitkin keliakikko, ja testituloksen saaminen ei liene tarpeenkaan 🙂 Tärkeintähän on gluteeniton ruokavalio, jolla myös sitten etstetään hoitamattoman keliakian haittavaikutuksia ( liitetään mm. ohutsuolen syöpään, hedelmättömyyteen jne.) . Suosittelen tsekkaamaan Keliakialiiton sivut, jos yhtään epäilee että saattaisi sairastaa keliakiaa 🙂 Tosi hieno tulos Rosazol-kuurilla PODiin! Se on aina niin huojentavaa, kun löytyy se luottoystävä toistuviin vaivoihin. Nimimerkillä silmätulehduskierre 😉
Heidi B says
13.2.2016 at 10:36Keliakia on mulle varsin tuttu, sillä lähipiiristä löytyy useampikin keliaakikko (mm. kummitätini). Vatsaongelmia pähkäillessä luin sekä keliakialiiton, että glu.fi sivuston ja paljon muuta läpi.
Ensimmäisen kerran kun keliakia tsekattiin verikokeista söin aivan ”normaalisti”, eli en rajoittanut muuta kuin laktoosia. Toisella kerralla olin jo rajoittanut gluteenia jonkun verran, mutta en yhtä tiukasti kuin nykyisin. Molemmilla kerroilla verikokeen tulos on ollut negatiivinen ja koska oireeni eivät häviä pelkästään gluteenin karsimisella tulimme lääkärin kanssa siihen tulokseen, että suolinukkakoepalaa ei minun tapauksessani kannata ottaa. Verikoe ei toki ole 100% varna, mutta on hyvin epätodennäköistä, että ongelmieni taustalta löytyisi jotain niinkin ”yksinkertaista” kuin keliakia.