Ainakin Heini muistanee parin vuoden takaisen ”väännön” aamupalasta, sen tärkeydestä ja nälästä heti herättyä 😉 Lähes kaikissa terveellisen syömisen ohjeistuksissa ja etenkin laihduttajien oppaissa toitotetaan aamupalaa päivän tärkeimpänä ateriana. Aamupalan skippaaminen johtaa vähintääkin ydinsotaan ja totaaliseen kadotukseen. Laihduttajalle ja painoaan tarkkailevalle kansalaiselle aamupalan väliin jättäminen tarkoittaa automaattista pullahtamista ja ylipainon syövereihin uppoamista. Silti, minä onnistuin pudottamaan kymmenen kiloa ja pitämään ne poissa erittäin vähäisellä aamupalan syömisellä. En ole koskaan allekirjoittanut aamupalan autuaaksi tekevää vaikutusta, mutta siitäkin huolimatta käänsin kesällä takkini ja aloin syödä aamupalaa säännöllisesti. Miksi?
Vastaus on hyvin yksinkertainen ja erittäin käytännöllinen. Syön aamupalaa, jotta saa siirrettyä lounasnälkää myöhemmäksi. Minulla ei edelleenkään ole nälkä heti herätessä, tai jos on tarkoittaa se minun tapauksessani sitä, että olen syönyt edellisenä päivänä aivan totaalisen liian vähän. Olen tämän vuoden aikana joutunut muutaman kerran aamuisin hammaslääkärikäynnin vuoksi syömään aamupalan puoli seiskan aikaan ja voin sanoa, että se kokemus vasta kamala onkin. Tuohon aikaan aamusta kehoni ei ole vielä herännyt kunnolla ja joudun lappamaan ruokaa kurkusta alas väkipakolla, aamupala on tuolloin kaikkea muuta kuin nautinnollinen kokemus.
Minulla nälkä alkaa kurnia vatsaa vasta noin 2-3 tuntia heräämisestä. Työpäivinä syönkin aamupalani töissä noin ysiltä. Yleensä aamupalani on 2rkl chia siemeniä, 1dl vettä, reilu 100g turkkilaista jogurttia ja noin 100g marjoja tai hedelmiä sekoitettuna keskenään sekä mukillinen mustaa teetä. Viime aikoina olen syönyt chia-jogurttini kanssa kiwiä tai punaviinimarjoj, mutta usein sekaan eksyy pakastemansikoita tai ananasta. Aikaisemmin söin lounaan usein yhdentoista aikaan ja pärjäsin sinne asti ihan OK:sti edellisen illan syömisillä, mutta kun lounastaukoni siirtyi puoli yhteen oli pakko ottaa aamupala mukaan kuvioon, sillä aloin ilman aamupalaa olla nälästä raivona jo puoli kahdentoista aikaan.
Viime vuosien tutkimukset ovatkin paljastaneet, että aamupala ei sittenkään ole päivän tärkein ateria ja aivan ehdoton valttikortti painonhallinnassa. Aamupalan ja painonhallinnan välillä on ilmeisesti korrelaatiosuhde, mutta ei kausaalisuhdetta. Aamupala ei ole autuaaksi tekevä ateria, vaan fiksuja ruokavalintoja täytyy pystyä tekemään koko päivän. Mulle päivän tärkein ateria viikolla on ehkäpä lounas. Fiksusti koostettu ja maukas lounas auttaa minua tekemään fiksuja valintoja myös päivällisellä. Arkipäivien aamupalani on varsin kevyt ja sen tarkoitus on lähinnä työntää lounasnälkää parilla tunnilla eteenpäin. Lounas on se, jonka avulla jaksan paahtaa loppupäivän aina illalliseen asti, joka syödään yleensä noin kuuden-seitsemän paikkeilla.
Syöttekö te aamupalaa? Millainen aamupalanne yleensä on?
Puuro raejuustolla ja mehukeitolla 😀 ollut jo vuosia. Puuroa vaihtelen, syön Alku hiutaleita tai riisi-kaurahiutaleita. nälkä on heti herättyä kyllä ja en mä jaksa töissä ilman aamupuuroa. Ihan huimaa eikä jaksa. Huomaan myös että jos syön illalla kevyesti, herään keskellä yötä nälkään 🙂
Aika jännää tuo nälkään herääminen, ei ole tullut mieleenkään, että niin voisi käydä. Joskus muksuna ja nuorempana on käynyt niin, että en ole saanut unta nälän takia ja sitten on pitänyt syödä jotain pientä, mutta tuollaistakaan ei ole ollut pitkään, pitkään aikaan.
Aamupala siinä 6-7 aikaan. Puuroa ja teetä. Lounas tuppaa aina unohtumaan tai se on tyyliin leipää ja teetä. Iltapäivällä sitten järsitään vähän kaikkea mitä kiinni saadaan, kun on niin nälkä. Päivällinen meillä on 16-17, joskus lapsen harrastusajasta johtuen jo 15.30. Sen jälkeen saatan vielä 19 maissa syödä jotain ja ja 21 ollaan jo unessa. Hyvin maittaa aamupala, kun päivällä syöminen on mitä sattuu enkä vaan saa korjattua sitä. Teen töitä kotona ja minnekään lounaspaikkaan ei tule lähdettyä kuin erittäin harvoin ja pelkästään itselle ruoan laittaminen on hyvin vastenmielistä 🙂 Mies syö aamupalan jo 3.30 ja hyvin uppoaa. Kai se vaan on se mihin tottuu.
Varmasti on osittain tottumiskysymys ja varmasti myös päivärytmi vaikuttaa, mutta myös kehon biologinen kello ja kehon päivärytmi. Mä en ole missään nimessä aamuihminen vaan selkeästi enemmän iltavirkku. Mulla luonnollisinta olisi herätä siinä yhdeksän paikkeilla. Kroppani ei yksinkertaisesti lähde aikaisin aamulla oikein käyntiin, vaikka olisinkin nukkunut 7-8h hyvää unta. Mulla nimenomaan huono lounas syökseen koko päivän syömiset ihan persiilleen. Aamulla syönkin siksi jotain pientä ja panostan siihen, että lounas on runsas ja maittava.
Työaamuina kun työpäivä alkaa kasilta, syön aamupalan ensimmäisellä kahvitauolla eli ysiltä. Vapaapäivinä syön yleensä samoihin aikoihin, mutta väh. tuntia ennenkuin pitää ovesta ulos lähteä jotta ruoka ehtii sulaa. Chiapuuroa piimään turvotettuna hedelmien/marjojen kanssa 🙂 Sinne saa kaikki ravinnejauheetkin sekaan hyvin.
Tuo munkin aamupala on tavallaan chia-puuroa, tosin tehtynä jogurtin ja veden sekoitukseen 🙂
Aamupala, AINA. Syön sen arkisin n. klo 6.30. Ruisleipää runsailla täytteillä, rahkaa hedelmillä tai marjoilla, vettä ja kupillinen kahvia. Tällä jaksaa useimmiten töissä lounastaukoon asti, joka on klo 14. Joskus nälkä yllättää aiemmin, jolloin vedän rahkan tai hedelmän 12 aikoihin.
Itse koen aamupalan ehdottomasti päivän tärkeimmäksi ateriaksi. Jos se jää väliin, olen väsynyt ja erittäin kiukkuinen, ja sen seurauksena myös huono asiakaspalvelija.
Yläasteaikoina en syönyt aamupala, tämä näkyi väsymyksenä ja huonona koulumenestyksenä. Lukiossa rupesin syömään aamupalaa, ja arvosanat paranivat paljon, kun oppitunneilla jaksoi keskittyä.
Meistä on niin moneen junaan ja siksipä on kamalan hankala tehdä yleistyksiä 🙂
Mä olen muksunakin jo ollut tosi huono syömään aamupalaa, pienempänä saatoin jopa saada niin pahan olon, että oksensin. Mulle ei vain maistu ruoka heti herättyä ja kroppani lähtee aamulla aikaisin hitaasti käyntiin. Kouluvuosina ei oikeastaan syönyt aamupalaa ollenkaan.
Mulla hiilarien vähentäminen ja rasvan lisääminen on auttanut muuten tuohon nälän aiheuttamaan kiukkuisuuteen. En muista milloin olisin viimeksi saanut nälkäraivarin. Nälän tunnekin on nykyisin ihan erilainen, jotenkin paljon miellyttävämpi.
Aikaisin heräämisen jälkeen menee ainakin tunti, että voin syödä jotain. Mutta jos nukun pitkään, niin silloin saattaa nälkä tulla lähes heti heräämisen jälkeen. Mulle tärkeintä syömisessä on säännöllinen ruokailu, joten syön noin kolmen tunnin välein, koska muuten iskee helposti heikotus.
Mullakin viikonloppuisin kun nukkuu pidempään nälkä saattaa tulla vähän nopeammin heräämisestä, eli tuolla kellonajalla tosiaan on merkitystä. Kroppa lähtee nopeammin käyntiin silloin kun nousee ysiltä ja kun nousee seiskalta 🙂
Mulla tuo aika ruokailujen välillä vaihtelee. Aamupalan ja lounaan välillä on vähemmän aikaa kun lounaan ja päivällisen. Ennen liian pitkä väli lounaan ja päivällisen välillä aiheutti tosi nopeasti juuri tuota heikotusta ja nälkäraivoa, mutta kun aloin syödä enemmän rasvaa ja vähemmän hiilaria pysyy nälkä paljon paremmin kurissa ja isoja verensokerin heilahduksia ei tule. Mulla on lounaan ja päivällisen välissä noin 5-6h, ennen noin pitkä väli oli takuuvarma päänsäryn aiheuttaja, mutta ei enää,
itse olen huono syömään aamupalaa,ei ole yhtään nälkä.jotain pientä tulee syötyä eli maustamatonta rahkaa ja hedelmä.lounaalla syön oikeaa ruokaa,ei pelkkää leipä tai salaatti lounaita ,vaan ne kuuluu osaksi kunnon ruokaa.välipala taas on kahvi leivän kera tai maustamatonta jugurttia/rahkaa tai hedelmä.illallinen on jälleen kunnon kotiruokaa.iltapalaksi vielä puuroa,kahvia,leipää tai hedelmää.mitään herkkuja en syö,en edes viikonloppuisin.
Mä syön aika usein lounaaksi salaattia, lähinnä koska se on helppo ja nopea tehdä valmiiksi edellisenä iltana. Salaatista saa helposti täyttävän ja kunnolla nälkää pitävän kunhan laittaa kunnolliset täytteet ja tekee öljypohjaisen kastikkeen. Mulle siis salaattikin on kunnon ruokaa 🙂
Mä kyllä herkuttelenkin välillä. Joskus herkku saattaa olla suklaata, mutta usein vaikkapa hyvää juustoa tai vaikkapa itsetehtyä pannacottaa tai mansikkariisiä tms.
Olin nuorempana huono aamupalansyöjä, mutta nykyään en vois skipata vaikka haluisin! Mulle se ja lounas on päivän tärkeimmät ateriat, yleensä ne on myös terveellisimmät ja monipuolisimmat. Ei mullakaan nälkä kurni vatsaa aamulla, eikä edes lounaalla mutta kyllä syömisen jälkeen mielala vaan on aivan eri. 🙂
Mä voisin edelleen olla ihan hyvin ilman aamupalaa jos vaan voisin mennä aikaisemmin lounaalle. Mulle lounas on jotenkin sellainen tosi määrittävä, jos se menee pieleen, niin sitten helposti menee mieleen koko päivän syömiset. Mulle sopis brunssi päivittäin varmaan parhaiten 😀
Muhahaha! Voin käydä sen taistelun uusiks koska vaan! 😀
Muta joo, en mäkään mitään ”kunnollista” aamupalaa syö, siis en syö riittävästi aamuisin, koska en oikein keksi, mitä söisin lisää. Syön joka ikinen aamu saman aamupalan: oliiviöljyssä paistettu kananamuna, jonka välissä siivu juustoa, puolikas kiivi, mustikoita, mansikoita ja punaviinimarjoja ja turkkilaista jugurttia. Kahvin juomisen aamuisin jätin, koska vatsa ei tykkää ja niinpä juon puoli kuppia lämmintä maitoa jossa ihan vähän 100 % kaakaojauhetta. Ei mikään ihanne-aamupala tosiaankaan. Ja on nälkä jo parin tunnin päästä! Kaurapuuroa söisin ja rakastaisin, mutta ei sovi mulle. 🙁
Siis miten mä sain näin monta kirjotusvirhettä tähän. 😀 😀
Eipä toi munkaan aamupala mikään hirmuisen runsas ole, mutta toimii tässä tilanteessa oikein hyvin 🙂 Mitään raskaampaa ja tuhdimpaa en edes pystyisi syömään vielä tohon aikaan. Viinkonloppuisin sitten syödään runsaammin, mutta silloin ei syödäkään yleensä lounasta lainkaan.
Mites ois tattaripuuro, voisko se sopia?
Tattaripuuro näyttää liian epäilyttävältä, en oo vielä uskaltanut kokeilla. 😛
En mäkään oo kokeillut, vielä. Tattaria oon syönyt lähinnä pastana/nuudeleina ja makuna se on mun mielestä ihan mukavann mieto.
Ainiin, pakko vielä kommentoida tota aamupalan ja painonpudotuksen yhteyttä…Eihän se tietenkään niin mene, että aamupalan väliin jättämällä lihoo. Lihomisessa ja laihtumisessahan kyse on kokonaisenergiamäärästä. Uskon silti, että monia painonpudottajia järkevä aamiainen auttais, etenkin niitä, joilla lihavuus johtuu pitkin päivää tapahtuvasta napostelusta ja ilta-ahmimisesta. Mutta ihmisiä on tietenkin erilaisia.
Varmasti näin onkin ja tutkimuksetkin tuntuu olevan sitä mieltä. Moni naposteleva aamupalan skippaaja tosi syö aika huonosti myös lounasta 😉 Mä menin meinaan siihen kategoriaan, että aamulla en syönyt mitään ja lounaalla söin vähän mitä sattuu. Kun aloin kiinnittää huomiota siihen, että saan lounaalla (jonka siis söin aikaisemmin tossa 11:00-11:30) loksahti muukin syöminen jotenkin melkein automaattisesti kohdalleen. Tärkeintähän on se, että löytää itselleen sopivan rytmin syömiseen ja nimenomaan sellaisen, joka ei johda siihen, että illalla kotona syödään ihan raivolla mitä tahansa mitä eteen tulee.
Mun ongelma enne laihduttamista oli just se, että en syönyt ennen klo 18 oikeastaan mitään, sitten vedin kaapeista kaiken mitä irti lähti, hyvä jos en saranoita syönyt. Joten mulle kunnon aamupala ja kunnon lounas töissä oli avain onneen. 😀
Minullakaan ei ole nälkä aamuisin. Usein tulee juotua vain latte yhdeksältä herätessä, mutta yritän parhaani syödä jotain pientä, esim. pähkinöitä tai jos uppoaa niin leipää. Kahvi tyhjään vatsaan ei kuitenkaan ole hyvä idea.
Yläasteella aamiainen olisi ollut paikallaan, saatoin joskus pyörtyä kun verensokeri lähti laskemaan.
Mä olen kerran pyörtynyt alhaisen verensokerin vuoksi, ei ollut kivaa.. Toisen kerran pyörryin alhaisen verenpaineen vuoksi. Sekään ei ollut kivaa.
Syöminen aamulla tekee tiukkaa. Minäkin syön usein vasta yhdeksän aikaan töissä. Lisäksi aamupalan ”syöminen” on helpottunut kun keksin smoothiet. 🙂
Sellainen on niin helppo juoda samalla kun näpyttelee konetta eli tekee töitä 😉
Puuro ei esim mene alas ihan aamusta. Päivällä voisi mennäkin. Mutta tykkään syödä kunnolla oikeaa ruokaa.
Mulle toi turkkilainen jogurtti on ollut pelastus! Smoothien tekemiseen menee meinaan liikaa aikaa 😀
Mun ei tee heti aamusta mieli mitään kovin kiinteää, joten viime aikoina olen syönyt yleensä tuorepuuroa tai pari banaania. Mieskin on tykästynyt tuohon tuorepuuroon, vaikkei yleensä koskaan syö aamupalaa. Ekalla kahvitauolla syön sitten tavallaan toisen aamiaisen (milloin mitäkin).
Viikonloppuisin on ihana istua aamukahvipöydässä ja syödä hitaasti kun ruokahalu pikku hiljaa heräilee. Ensin voi ottaa vaikka smoothieta ja sitten myöhemmin jotain tukevampaa.
Mitä laitat tuorepuuroon? Mun on tehnyt mieli kokeilla, mutta vielä en oo saanut aikaiseksi.
Desin hiutaleita, desin kasvimaitoa, desin jotain hedelmää tai marjoja ja jos tarvii, niin jotain makeutusta, esim hunajaa tai agavesiirappia. Tosi nopea tehdä illalla jääkaappiin :).
Kiitos! Täytyy kokeilla 🙂
Mä syön, ennen en syönyt, mutta kymmenen vuoden takainen laihduttaminen sai mut syömään aamupalan ja se jäi pysyväksi tavaksi. 🙂 Mun aamupala on yleensä samanlainen: lautasellinen puuroa marjoilla, yleensä mustikoita ja herukoita. Joskus saatan syödä myös tuoretta ananasta tai banaanin lisäksi.
Herukat <3 Etenkin punaherukat <3 Mä tosin kutsun niitä viinimarjoiksi 😀
Meillä kotona puhuttiin kans aina viinimarjoista, mutta jotenkin olen viime vuosina alkanut kutsumaan niitä herukoiksi, ehkä siksi, että paketissa lukee niin. 😀 Nyt vasta vanhempana olen tajunnut miten tajuttoman luksusta oli, että pihassa oli yhteensä melkein 20 musta ja punaherukka pensasta. Sieltä syötiin mahat väärinä ja syksyisin niistä tehtiin mehua, hilloa, pakastettiin jne. (inhosin pienenä mustaviinimarjamehua, nyt se on mun suosikki) Puoli kylääkin kävi niistä keräämässä pakkaseen itselleen tuotteita. Muistan, että mehumaija porisi parikin viikkoa päivittäin, kun oli herukkakausi meneillään. 😀
Meillä oli kanssa puskia pihalla, mustia, punaisia ja valkoisia. Ei tosin ihan noin paljon. Muistaakseni joku kymmenisen puskaa yhteensä. Ja karviaispuskia kanssa!
Mustat meni mulle alas lähinnä mehuna, mutta punasia ja valkosia söin suoraan pensaasta 🙂 Kerran vetelin niitä sen verran paljon, että hiki nousi pintaan. Sen jälkeen punaviinimarjat oli hikimarjoja..
Oi aamupala. Mä kuulun siihen ihmisryhmään, joka vois vetää aamupalaksi vaikka pihvin ja potut vielä sängyssä maatessa. Ja herään usein raivoisaan nälkään aamulla, etenkin jos vetää tosi hevin illallisen edellisenä päivänä myöhään.
Aika jännää! Mulla taas raskas illallinen, etenkin myöhään nimenomaan tarkoittaa sitä, että ei oikein ole nälkä seuraavana päivänä, ainakaan kovin aikaisin. Synttärisyömienkien jälkeen maanantaina esim. söin tosi vähän kun ei vaan ollut nälkä.
Mää en pystyis olemaan ilman aamupalaa! ½-1h heräämisestä syön, että saan itteni käyntiin. Jos en syö, ni se kostautuu. Muilla syömisillä niinkään väliä. Paitsi että ei kärsi päästää nälkää huonovointisuuteen asti.
Mulle lounas on se, joka määrittää jotenkin koko päivän rytmin syömisen kannalta. Jos lounas on huono niin koko loppu päiväkin on huono.
Tiedätkö, mä koin aamupalan kanssa todellisen ahaa-elämyksen muutama viikko sitten. Edelleen oksettaa ja ärsyttää kaikki syöminen aamuisin, mutta nyt olen sen jälkeen tsempannut aina kun voin; ehkä se vähitellen alkaa helpottamaan. Mutta ajattelin kirjoittaa siitä ihan postauksen tässä kun ehdin, ruokajutut jotenkin tuntuvat tosi kiinnostavilta muutenkin tällä hetkellä. 🙂
Kaikki ruokajutut on tosi mielenkiintoisi, eli kirjoittamaan vaan!
Varmasti kroppaansa pystyy tiettyyn pisteeseen asti opettamaan. Mun keho on ilmeisesti oppinut siihen, että saan noin yhdeksän aikaan ruokaa, eli eräänä aamuna kun jälleen hammaslääkärin vuoksi söin aamupalan väkisin jo seiskan paikkeilla niin karmea nälkä iski uudestaan yhdeksältä 😀 Ei auttanut muu kuin tehdä toinen aamupala pika-pikaa ennen liikkeelle lähtöä.. Jos vaan mahdollista syön mieluiten aamupalan noin pari tuntia heräämisen jälkeen kun siinä vaiheessa ei tarvitse taistella itsensä kanssa sapuskan alasmenosta.