
Helmikuu on ollut monella tavalla hyvä kuukausi. Eikä vähiten siksi, että pääsin viimein aloittamaan lokakuussa suunnittelemani kuntosaliharrastuksen uudestaan. Viimeisin yritykseni salitreenin parissa päättyi turhautumisen purkautumiseen itkuna, mutta tällä kertaa koin onnistumisiakin.
Yli vuoden kestänyt flunssakierre verotti yleiskuntoani ja edellisten vuosien aikana kasvatettua lihaskuntoa todella paljon. Viime vuoden salitreenit ja juoksulenkit on melkein mahdollista laskea kahden käden sormilla. Onneksi kesästä lähtien olen voinut taittaa työmatkan pyörällä tai kävellen ja neljännen kerroksen työpisteelle on tullut enimmäkseen kuljettua portaita pitkin. Hyötyliikunta on siis edes hiukan tasapainottanut muuten olematonta treenaamistani.
Tammikuun viimeisen viikon tiistaina päätin viimein palata salille vain huomatakseni, että käyttämäni UniSportin keskustakampuksen sali on suljettu remontin vuoksi ja aukeaa vasta syksyllä 2017. Saman viikon perjantaina otin uuden yrityksen ja suuntasin luentojen jälkeen kohti Yliopistonkadun EasyFitiä, joka on HY:n hallintorakennuksen korvaajana tämän kauden. Eipä ovet auenneet vieläkään meikälle, sillä EasyFitin aspa oli poikkeuksellisesti kiinni.. En antanut periksi ja helmikuun ensimmäisenä perjantaina pääsin viimein kuntosalille sisään asti 🙂
Osasin odottaa voimatasojen laskua ja lihaskipua treenin jälkeen joten yritin olla vetämättä itseäni totaalisesti piippuun. Voin kertoa, että suunnitelmani ei ihan toteutunut sillä vielä maanantainakin muunmuassa käveleminen, vessanpöntölle istuutuminen, rintaliivien pukeminen ja hiusten pesu oli todella hankalaa.. Onneksi jokaisen treenikerran jälkeen lihaskipu ja -hellyys on ollut siedettävämpää.
Yllätys oli, että juokemattomuudesta huolimatta juoksukuntoni ei ollutkaan totaalisesti romahtanut. Itse asiassa se oli viime lenkistä jopa noussut! Jaksoin juosta lujempaa kuin aikaisemmin ja hengittäminen oli huomattavasti helpompaa. Tämä johtunee sekä astmalääkityksen aloittamisesta että kesästä asti jatkuneesta työmatkapyöräilystä ja -kävelystä. Juoksukestävyyteni ei toki ole sillä kuin tasolla aktiivisempina aikoina, mutta toivon senkin palautuvan aikaisemmalle tasolla.
Nyt takana on kolme viikkoa ja neljä treeniä. Kahtena ensimmäisenä viikkona kävin salilla kerran ja viime viikolla kaksi kertaa. Tarkoitukseni on nyt näin alkuun tehdä kaksi salitreeniä viikossa ja keväällä lisätä kuvioon 1-2 juoksulenkkiä. Kuntoni on edelleen pitkälti tasoa rapa, mutta eiköhän se sieltä hiljalleen alas taas nousta 🙂 Oletteko te aloittaneet uuden vuoden kunniaksi uutta (liikunta)harrastusta tai palannut vanhan harrastuksen pariin?
Mustaa Kajalia muualla: Facebook, Instagram, Bloglovin’ ja Snapchat: mustaakajalia
*Kuvituskuvina on itse itselleni syntymäpäivälahjaksi ostamani Nike Free TR Flyknight -lenkkarit.
Kivaa, kun vihdoinkin pääsit takaisin salille! Ja jopas on nätit popotkin.
Se lihaskipu on tavallaan kivaa, tietää tehneensä jotain, oikeasti.
Kävin ennen kuntosalilla 2 – 3 kertaa viikossa, tuo lähisali on todella halpa ja työnantaja kustantaa liikuntaliput. Mutta sitten, salin valtasi lähinnä maahanmuuttajat – sen myötä paikasta tuli todella meluisa ja myös ikävän hajuinen. Into loppui.
Nyt poljen ostamallani kuntopyörällä kotona 2 – 3 kertaa viikossa ja lisäksi teen kävelylenkkejä 1 – 2 viikossa. Eilinen kävelylenkki 16,2 km, phuuh.
Odotan kovasti kevättä ja kesää, että pääsee taas kipuamaan Malminkartanon mäen portaita ja rinteitä. Viime kesän rupeama mäessä loppui flunssakierteeseen, joka kesti yli 6 kk… Mutta pääsin jo 6 – 7 kierrosta/kerta vaiheeseen. Että harmitti kun tuli keuhkoputkentulehdukset ja kaikki!
Tsemppiä sinne! 🙂
Tosi harmi, että kuntosali on muuttunut epämieluisaksi ympäristöksi 🙁 Toivottavasti pysyt tänä kesänä terveenä (samaa toivon itsellenikin)!
Mä olen suunnitellut jo varmaan pari vuotta Jätemäelle paluuta, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi. Kun Malminkartanossa asuttiin siellä tuli toisinaan käytyä 🙂
Mulla on nyt talvella tullut taukoa oikeastaan kaikesta liikunnasta. Salille en ole jaksanut raahautua ja koska suosikkilenkkipolkuni on laitettu laduksi, en ole käynyt juoksemassakaan. Itsehän en osaa juosta matolla, vaan haluan juosta ulkona ja mieluiten vielä lenkkipolulla metsän keskellä. Viime viikolla raahasin itseni salille ja treeni tuntui vaikealta, mutta aion nyt maaliskuun ajan käydä sen kerran viikossa, huhtikuusta lähtien sitten enemmän. Kunhan tuo lenkkipolku sulaa, alan käydä taas juoksemassa. Ensi talveksi hommaan sukset, jotta ei ole tekosyitä ulkoilun lopettamiseen 😀
Tsemppiä treeneihin! Ja on muuten mageet kengät! 🙂
Pakko sanoa, että mua ei hiihtäminen innosta ollenkaan.. Viimeksi taisin olla suksien päällä aika tasan tarkkaan 15 vuotta sitten ja teloin polveni. (Laskettelusuksien tosin.)
Mattojuokseminen ei ole mullekaan se kaikkein mieluisin asia, 15min on aika maksimi mitä jaksan paikallani köpötellä. Yleensä otan alkuverryttelyksi hiukan jouksemista, mutta kunnon lenkit tehdään sitten ulkona.
Mulla on vakiintuneet rytmit; 1-2 viikossa sali, jumppa ja joogatunnit. Päälle lenkit Hipun kanssa. Kesällä jumpat on tauolla joten silloin lenkkeilläön enemmän ja saatan jopa juostakin välillä vähän. Hippu tykkää juosta, se on sen mielestä ratkiriemukasta 🙂
Mullakin oli, kunnes tuo flunssakierre iski 😀 Mut ehkä tää tästä nyt sitten alkaa taas sujua 🙂
En tiedä oliko uuden vuoden kunniaksi vai minkä, mutta aloitin tammikuussa street & hip hop -tanssiharrastuksen vuoden tauon jälkeen. Oon harrastanut tanssia paikoitellen viimesen 13 vuoden ajan ja aina aiemmin se on ollu jazz/show-tanssia. Nyt halusin kuitenkin kokeilla jotain uutta. Eli tavallaan palaaminen vanhaan harrastukeen, mutta hieman eri muodossa 😀 suunnitelmissa olis kans kokeilla tankotanssia!
Oon kans käyny paikoitellen salilla, nyt vikan kerran viime vuonna keväästä syksyyn. Se on aina aluksi kivaa, mutta muuttuu jossain vaiheessa pakkopullaksi enkä enää viihdy siellä. Nyt tän tekstin luettuani (ja ton ”Kun itkin salilla” viime lokakuulta) aloin miettimään, että mitäs jos sitä taas suuntais salille.. Tanssiminen on kuitenkin enemmän se mun juttu, joten täytyy kattoo jos alottaisin ton tankotanssin hip hopin rinnalle ja salin jättäisin suosiolla. Ehkä se on aina joku haave saada kroppa kesäksi kuntoon ja sen takia keväällä innostuu salista ja kesän myötä innostus laantuu 😀
Jo/kun sali alkaa tuntu puulta on hyvä aika vähän muuttaa ohjelmaa. Pari uutta/erilaista liikettä kummasti yleensä saa kiinnostuksen taas palaamaan 🙂
Tsemppiä sinne ja hienoa kuulla että homma jatkuu. Antaa toivoa tällaisille kehäraakeillekin kuntoilun ”uudelleen löytämisestä”. Inspiroiva kirjoitus
Kiitos 🙂