Amatöörin vinkit pysyvään painonpudotukseen

Huom! En ole ravitsemuksen, liikunnan tai minkäälaisen lääketieteen ammattilainen. Tässä kirjoittamani asiat kumpuavat omasta kokemuksesta ja ovat keinoja, jotka auttavat minua kevyempää kehoa ja fyysistä hyvää oloa metsästäessä. Tämän jutun tarkoitus ei ole julistaa yhtä ja oikeaa tapaa laihduttaa tai opettaa ketään laihduttamaan, vaan kertoa mikä on toiminut minulla. Kokeilla saa omalla vastuulla.

Ole realistinen.

En ole koskaan ollut siro tai pikkuinen, vaan enemmänkin muodokas (vaikka rintavarustukseni ei suurensuuri olekaan). Aloittaessani tietoisen laihduttamisen ei minulla ollut tarkkoja tavotteita lopputuloksesta, vaan halusin ennemminkin olla taas se Heidi joka oli tyytyväinen vartaloonsa. Halusin palata normaalipainoiseksi, saavuttaa fyysisen hyvän olon ja tahdoin ottaa liikunnan kiinteäksi osaksi arkeani. Yksinkertaistetusti voisi sanoa, että tahdoin elää terveellisemmin.

Älä odota nopeita tuloksia,

Sillä se johtaa usein jojoiluun. Minulla kesti pitkään sisäistää sanonnan ”hiljaa hyvä tulee” viisaus. Vasta kun painoni alkoi tippua nopeiden pyrähdysten sijaan tasaisen hitaasti eivät karistetut kilot enää tulleet takaisin se kolahti. Lopulta huomasin, että painon pysyminen poissa todellakin motivoi minua enemmän kuin kilojen nopea hupeneminen.

Älä aloita laihdutuskuuria vaan opettele syömään uudella tavalla.

Elämäntapamuutos. Vaikka kuinka inhoan tuota sanaa, niin pakko se on myöntää, että juuri elämäntapamuutos mahdollisti painon pudottamisen ja saavutetun painon ylläpidon. Terveellisen ja sopivan painon ylläpitäminen ei pitäisi olla tuskaista taistelua. Sen pitäisi olla asia joka käy itsestään, ilman, että siihen pitää kiinnittää hirmuisesti huomiota.

Minulla yksi tärkeimmistä onnistumisen takaajista on ollut hiilihydraattien vähentäminen ja FODMAP-ruokavalioon siirtyminen. Olen FODMAPin myötä oppinut kuuntelemaan kroppaani ja ymmärtämään miten se reagoi erilaisiin ruoka-aineisiin. Olen oppinut millainen ravinto minulle ihan oikeasti sopii ja millainen ei. FODMAP-ruokavalio ei missään nimessä ole laihdutusruokavalio, mutta minulle se on ollut ehkäpä tärkein muutos fyysisen hyvän olon saavuttamisessa.

Lisää liikuntaa, mutta älä oleta, että se yksin laihduttaa.

Liikuntaa ei missään nimessä kannata aloittaa sillä ajatuksella, että nyt mä juoksen joka päivä 10 kilometriä ja laihdun samalla kymmenen kiloa. Painonhallinta lähtee ravinnosta, ei lenkkipolulta. Optimaalisessa tilanteessa syöminen ja liikunta ovat tasapainossa, mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että liikunta on aina terveydelle hyväksi, oli paino mikä tahansa. Säännöllisesti liikkuvat ylipainoiset ihmiset ovat terveempiä kuin liikuntaa harrastamattomat. Liikunta siis edistää terveyttä, oli paino mikä tahansa, mutta ei laihduta.

Älä näe nälkää,

vaan syö tarpeeksi ja pidä itsesi kylläisenä. Minusta laihduttamisen ei pitäisi olla pelkkää kärvistelyä ja kurisevaa vatsaa. Voit paremmin ja teet parempia valintoja kun olet kylläinen ja verensokerisi on tasainen. Minulla tämä kohta sitoutuu tiiviisti elämäntapamuutokseen ja siihen, että olen laihduttanut ilman tiukkaa laihdutuskuuria. Olen opetellut syömään uudella ja kestävällä tavalla.

Tee ruokasi itse.

Opettele laittamaan ruokaa ja ymmärtämään mistä aineksista syömäsi ruoka koostuu ja millaisia makro- ja mikroravinteita siinä on. Kun valmistat suurimman osan aterioistasi itse tiedät ihan tasan tarkkaan mitä mikäkin ruoka sisältää. Silloin sun tällöin on mukava käydä ulkona syömässä, mutta päivittäinen ulkoruokinta, oli se sitten työpaikkaruokalan noutopöytä tai viiden tähden ravintola voi osoittautui kohtalokkaaksi painonhallinnan (ja terveyden) kannalta.

Suunnittele ateriasi etukäteen.

Jokainen varmasti tunnistaa ilmiön, jossa mennään nälkäisenä kauppaan ja kotiin päästyäsi huomaat, ostaneesi lähinnä pelkkää paskaa. Minulle tuo ainakin on ihan liian tuttua ja sorrun siihen toisinaan vieläkin. Sama ilmiö tapahtuu helposti myös työpaikkaruokalassa jos et ole tehnyt eväitä mukaan. Aterioiden suunnittelu ja etukäteen valmistaminen vähentää terveellisestä ruokavaliosta lipsumista ja edistää hyvää oloa.

Älä koe huonoa omaatuntoa ”repsahduksista”.

Parempi olisi kun poistaisit koko sanan repsahdus sanavarastostasi. Toki ruokavalion muutoksen tarkoitus on syödä hyvin aina ja kaikkialla, mutta itsensä soimaaminen (huonoista) ruokavalinnoista ei johda yhtään mihinkään. Kun nälkäsignaalit ja kylläisyyden tunteen havainnoiminen on saatu balanssiin kroppa osaa ihan itsekin säädellä tarvitsemaansa energian määrää ja itselle sopivassa ruokavaliossa pysyminen on helpompaa. Jos olen edellisenä iltana vetänyt hirmuisen lautasellinen kermaista kinkkupastaa (riisipastalla tietenkin) huomaan, että syön seuraavana päivänä automaattisesti kevyemmin, koska nälkä ei vain vaivaa yhtä paljon.

Se, että söit eilen kokonaisen pussillisen salmiakkia ja vähän vielä sipsejä ja jätskiä päälle ei tarkoita sitä, että samaa herkuttelua tarvitsee jatkaa seuraavanakin päivänä. Muista ottaa päivä kerrallaan ja nauttia elämästä. Joskus elämästä nauttimiseen kuuluu hyvä pihvi kasvislisäkkeellä ja lasillinen (tai kolme) punaviiniä, toisinaan herkullinen katkarapusalaatti jäävedellä ja joskus pari riviä (tai levyllinen) suklaata.

Älä käy vaa’alla joka päivä.

Tämä on sellainen tapa johon itse sorrun aivan liian helposti edelleenkin. Olen tosinaan hieman kärismätön (kysykää vaikka mieheltäni) ja kaikesta edellä sanomastani huolimatta tahtoisin edelleen nähdä tuloksia nopeasti. Päivittäinen vaa’alla ramppaaminen ei omalla kohdallani johda kuitenkaan mihinkään hyvään. Lähinnä se vain masentaa ja ahdistaa kun paino joinain päivinä saattaakin olla esimerkiksi nesteen kertymisen vuoksi kilonkin enemmän kuin edellisenä päivänä, vaikka oikeaa ”lihomista” ei olisikaan tapahtunut. Jos vaa’asta luopuminen on tuntuu liian vaikealta yritä punnita itsesi vain kerran viikossa tai vaikkapa joka toinen viikko.

Oletteko samaa mieltä näiden ”ohjeiden” kanssa vai poikkeaako oma kokemuksenne minun ajatuksistani?

Mustaa Kajalia muualla: Facebook, Instagram, Bloglovin’ ja Snapchat: mustaakajalia