Terveisiä kotoa! Monenlaisia ajatuksia koronaepidemiasta pyörii varmasti meillä monella edelleen mielessä. Sosiaalinen eritys on kaikkien huulilla just nyt ja kotoilu nostaa pakon sanelemana päätään. Olen itse ollut etätöissä nyt ties kuinka pitkään. Toimistolla, joka on ihan tuossa vieressä, heti kehä kolmosen toisella puolella, olen käynyt noin kerran viikossa hakemassa tavaroita, skannaamassa ja perehdyttämässä uutta kollegaa. Hiljaista on ollut, meidän kerroksessa on tainnut olla paikalla noina kertoina minun lisäkseni noin 3-5 ihmistä. Kotirauhakin on säilynyt oikein hyvin, vaikka miehenikin tekee etätöitä.
Ajatuksia sosiaalisesta eristäytymisestä
Pari ensimmäistä viikkoa jaksoin tsempata eli meikata joka aamu ja laittaa päälle jotain kivaa, vaikkakin mukavaa. Viimeisinä viikkoina on vakaa aikomus ensimmäisten viikkojen tavoista kiinnipitämisessä lipsunut ja olen seilannut rönttölookin ja väytäröstä ylöspäin siistin lookin välillä. Asiakkaiden kanssa Teams-palavereita pitäessä kun ei vitsi avata webbikameraa jos naama ei ole edes vähän fiksun näköinen. Tilanne alkaa muistuttaa jollain tapaa niitä aikoja kun opiskelin ja kirjoitin kandia ja gradua…
Toisille eristys ja sosiaalisten kontaktien välttäminen on vaikeampaa ja toisille helpompaa. Itse olen sopeutunut tähän aika hyvin, vaikka normaaleista rutiineista en ihan olekaan pystynyt pitämään kiinni. Zillasta saa tilattua kotiin aivan jumalattoman hyvää kiviuunipizzaa kotiin astin Woltin kautta ja lähimaastoissa voi edelleen lenkkeillä tavalliseen tapaan. Ystäviin voi pitää yhteyttä WhatsAppin, mesen ja Google meetin kautta. Viikottainen kauppa/apteekkireissukin tulee tehtyä. Ihan mökkihöperöksi tässä ei siis ole tultu.
Olen luonteeltani sosiaalinen tiettyyn pisteeseen asti, mutta viihdyn hyvin myös omissa oloissani ja varmasti siksi olen sopeutunut tämän hetkiseen tilanteeseen yllättävän hyvin. Toki minusta on ihanaa nähdä ystäviä ja sukulaisia sekä käydä kodin ulkopuolella tuulettumassa, mutta toisin kuin extrovertit ihmiset, minä ambiverttina en saa sosiaalisista tilanteista energiaa. En väsy sosiaalisista tilanteista aivan yhtä paljon ja helposti kuin introvertit ihmiset, mutta sosiaalisen kanssakäymisen vastapainoksi tarvitsen omaa rauhaa ja kotona oleilua. Sitä onkin nyt ollut ja edellisvuoden lopussa uudestaan alkanut aktiivinen kutomisharrastus on noussut ihan uudelle levelille. Kuten Mustaa kajalia Instagrammissa seuraavat ovat huomanneet. Ajattelin jo, että pitäisikö kutomuksille perustaa oma tili, mutta vielä en ole sitä tehnyt.
Kevätmeikki
Silloin kun olen meikannut, on kuvissa näkyvä simppelikevätmeikki ollut go to -meikkini. Erityisesti korallisen pinkit huulet ovat pitkään minulle keväänmerkki. Tiedän, että ollaan kevään korvilla kun mieli tekee kaivaa ihanan koralliset huulimeikit esille. Korallisen huulimeikin kaveriksi sopii persikkainen poskipuna ja utuisen ruskea silmämeikki.
Miten te olette selvinneet korona-arjesta?
Ihan hyvin. Koko ajan olen käynyt normaalisti töissä, täällä kun ei eristyksiä ole koska ei ole koronaakaan. Mies on välillä töissä, välillä lomautettuna. Se on vähän kurjaa mutta hän on ehtinyt sitten tehdä kotona enemmän hommia eikä kaikki ole sitten yksin mulla. Se on kans koiran kans enempi niin ei tarvii mun siitäkään niin huolehtia, kun se on saanut jo päivällä purkaa energiaa eikä hillu kun tulen kotiin ;DD mut onhan tämä vähän erikoinen tilanne, kaikki tapahtumat on peruttu ja saa nähdä miten käy kesälomareissujen ja ruotsin matkan…sisko asuu sielläpäin ja onhan se kuulema vähän erilaista siellä. Tsemppiä arkeen <3
Mulla on peruutunut sekä Puolan reissu huhtikuussa että Pariisin matka kesäkuussa. Savonlinnan oopperajuhlillekin piti mennä, mutta eipä siitäkään mitään nyt tule. Ensi vuonna sitten! Tsemppiä arkeen myös sinne <3
Hyvin, kaikki on kuten ennenkin. Toki harmittaa kesän matkan peruuntuminen, mutta sille ei voi mitään. Se jos mikä on outoa kun meillä kaikki oli kuten ennenkin, niin alussa tuntui, et koko maailma pysähtyi meidän seinien ulkopuolella ja meillä jatkettiin entiseen malliin, se oli todella hämmentävää. Nyt kun hommat on vähän vapautuneen, eikä ero ei ole enää niin selkeä.
Mä oon niin kade kaikille PK-seudulla asuville, täällä kylässä saa kotiin tilattua lähinnä Kotipizzaa ja kiinalaista. 😀
Ihan varmasti oli! Mulle isoin muutos oli se, että siirryin toimistolta kokonaan etätöihin kotiin ja asiakastapaamiset siirtyivät Teamsiin. Kai se normaali normaali alkaa hiljalleen palautua, vaikka tiedä sitten kuinka fiksua se lopulta on.
Meillä täällä Vantaalla, hiukan Tikkurilasta syrjässä, vaihtoehdot ei toki ole niin hyvät kuin Helsingin puolella ja etenkin lähellä keskustaa asuvilla, mutta Zillan pizzat on kyllä olleet ihan mahtava pelastus tähän korona-arkeen ja ruoanlaittoon viikonloppuisin 🙂
Hei!
Löysin blogisi netistä ja wautsi mitkä meikkaustaidot sinulla on! En ole ikinä nähnyt vielä noin kauniita meikkejä kuin sinun tekemiä 32 ikävuoteeni mennessä. 🙂 Sain myös paljon inspiraatiota ja hyvää tietoa luomiväreistä. Terveisin toinen luomiväri hullu 😀